Ero sivun ”Pakolainen” versioiden välillä

Vuosina 1973–2012 [[Suomi|Suomeen]] saapui 40&nbsp;742 pakolaista.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html#turvapaikanhakijat|Nimeke=Turvapaikanhakijat ja pakolaiset|Julkaisija=Tilastokeskus|Ajankohta=11.6.2013 (päivitetty)|Viitattu=3.10.2013}}</ref> Vuonna 2015 kiintiöpakolaisia vastaanotettiin 1034, joista suurimmat ryhmät olivat [[syyria]]laiset (638), [[Kongon demokraattinen tasavalta|kongolaiset]] (151) ja [[afganistan]]ilaiset (139).<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.migri.fi/tietoa_virastosta/tilastot/turvapaikka-_ja_pakolaistilastot/kiintiopakolaiset|Nimeke=Kiintiöpakolaiset|Julkaisija=Maahanmuuttovirasto|Viitattu=29.4.2016}}</ref>

 

Suomeen tuli heti itsenäisyyden alkuaikana vuosina [[1917]]–[[1922]] kymmeniä tuhansia pakolaisia [[Venäjän vallankumous|Venäjän vallankumouksen]] takia.<ref name="yle-pakolaisia">{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/suomeen_tuli_kymmenia_tuhansia_pakolaisia_1920-luvulla__sopeutuminen_oli_vaivalloista_silloinkin/8642091 | Nimeke = Suomeen tuli kymmeniä tuhansia pakolaisia 1920-luvulla – sopeutuminen oli vaivalloista silloinkin | Tekijä = Kimmo Hiltula | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Uutiset - Yleisradio | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Yleisradio | Viitattu = 7.2.2016 | Kieli = }}</ref> Vuoden [[1919]] alussa virallisten tilastojen mukaan rekisteröitiin 15 457 [[venäläiset|venäläistä]], mutta todellinen luku oli suurempi, sillä pelkästään [[Viipuri]]ssa rekisteröitiin 11 000 pakolaista. Pakolaisten määrä oli suurimmillaan vuonna 1922, jolloin Suomessa arvioitiin olleen noin 35&nbsp;000 pakolaista<ref name="yle-pakolaisia" />. Pakolaiset olivat [[pietarinsuomalaiset|pietarinsuomalaisia]], [[inkeriläiset|inkeriläisiä]], [[itäkarjalaiset|itäkarjalaisia]], ylhäisiä [[aateli]]sia (heidän joukossaan oli myös [[Romanov|tsaariperheen]] lähisukulainen suuriruhtinas [[Kirill Vladimirovitš Romanov]]), [[upseeri|upseereita]] ja tehtaanomistajia.{{Lähde|Lähde kaikille tiedoille}} Moni pakolainen kotiutui uuteen kotimaahansa [[suomen venäläiset|suomenvenäläisinä]], ja osa jatkoi Suomen kautta muualle [[Keski-Eurooppa|Manner-Eurooppaan]]. Yksi Kronstadtin kapinan johtajista luovutettiin [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] jälkeen [[Neuvostoliitto]]on.{{Lähde}}

 

Humanitaarisen suojelun perusteella luvan saaneisiin pätee kielto palauttamisesta vaaralliseen maahan esimerkiksi vakavan ihmisoikeustilanteen vuoksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20040301 | Nimeke = Ulkomaalaislaki | Julkaisu = Finlex | Viitattu = 16.2.2011}}</ref>

 

[[Euroopan pakolaiskriisi]]n myötä vuonna 2015 turvapaikanhakijoiden määrä monikertaistui. Suomeen avattiin nopeasti useita vastaanottokeskuksia, ja [[Maahanmuuttovirasto]] arvioi syyskuussa, että silloisella tahdilla olisi perustettava kolme uutta vastaanottokeskusta joka viikko jotta maahan tulevat turvapaikanhakijat voidaan majoittaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/grafiikka-turvapaikanhakijamaaran-rajusta-kasvusta-joka-viikko-kolme-uutta-vastaanottokeskusta/5291512 | Nimeke = "Kolme uutta vastaanottokeskusta joka viikko" – grafiikka: Hurjaa kasvua turvapaikanhakijamäärässä| Julkaisija = MTV| Viitattu = 2.9.2015}}</ref> Turvapaikanhakijota saapui Suomeen vuoden 2015 aikana yhteensä 32&nbsp;476, joista 20&nbsp;485 oli irakilaisia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.migri.fi/download/64990_Tp-hakijat_2015.pdf?8c1f1283e72ad388 | Nimeke = Turvapaikanhakijat 1.1.-31.12.2015 | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Maahanmuuttovirasto | Viitattu = 7.2.2016 | Kieli = }}</ref>