Ero sivun ”Tapani Niku” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
'''Tapani Niku''' (alk. '''Karsikas''', s. [[1. huhtikuuta]] [[1895]], [[Haapavesi]] - k. [[6. huhtikuuta]] [[1989]], [[Lahti]]) oli [[maastohiihto|maastohiihtäjä]], suksiseppä ja metsätyönjohtaja. Hän edusti pitkän ja menestyksekkään uransa aikana Haapaveden NSU:ta, Haapaveden Hiihtäjiä ja Lahden Hiihtoseuraa.
 
Nikun aloittaessa kilpauraansa 1910-luvulla hiihtokilpailut olivat Suomessa siirtymässä tasamaalta (käytännössä usein meren tai järven jäältä) mäkiseen maastoon, murtomaalle - kehitys jossa meillä oltiin viimeisenäjääty Pohjoismaissajälkeen muista Pohjoismaista. Muutos vaati perinpohjaista uudistusta niin hiihtotekniikassa kuin -välineissäkin. Tässä murrosvaiheessa Niku oli suomalaisen kilpahiihdon näkyvin edelläkävijä. Haapavetisen hiihtokoulun kasvattina hän pystyi käyttämään hyväkseen vanhan koulukunnan parhaat opit, joihin hän yrityksen ja erehdyksen menetelmällä yhdisti murtomaahiihdon vaatimaa uutta tekniikkaa. Esimerkiksi nopeutaan Niku kehitti hiihtämällä kovaksi pakkautuneita, jopa jäätyneitä "kylärännejä". Tarpeellista kestävyyttä hän haki muun muassa ''suokävelyllä'' suonkuivatustöissätoimiessaan työnjohtajana suonkuivatustyömailla (vrt. myöhempi pohjoispohjalainen hiihtäjä [[Mika Myllylä]]). Näillä keinoin hänNiku onnistui hankkimaan erinomaisen ja murtomaaladuille hyvin soveltuvan hiihtotekniikan, jonka sulavuutta esimerkiksi Lauri "Tahko" Pihkala ihasteli lehtikirjoituksissaan.
 
Niku oli 20-luvun alun hiihtokuningas Suomessa. Hänen uransa ehkä suurin hetki oli vuoden [[1924 talviolympialaiset|1924 Chamonix'n olympiakisojen]] 18 km, jossa hän otti pronssia. Mitali on Suomen kaikkien aikojen ensimmäinen hiihdon olympiamitali. Kolmannen tilansa Niku saavutti huolimatta kahdesta katkenneesta kylkiluusta, jotka olivat seurausta kolmen päivän takaisesta keskeytykseen johtaneesta kaatumisesta 50 km:n hiihdossa. Kisojen avajaisissa hän oli marssinut Suomen joukkueen nimikyltin (''Finlande'') kantajana. Niku saavutti merkittäviä voittoja ja kärkisijoituksia myös muun muassa [[Holmenkollen]]illa, [[Åre]]ssa ja [[Salpausselän Kisat|Salpausselällä]]. Hän oli ensimmäinen, joka sai Salpausselkä-mitalin voitettuaan Salpausselällä neljä kertaa vuosina [[1923]]–[[1925]].