Ero sivun ”Maxim m/1910” versioiden välillä

41 merkkiä lisätty ,  6 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
[katsottu versio][katsottu versio]
(mainitaan Tatšanka + tekstin tiivistystä)
Ei muokkausyhteenvetoa
[[Image:Maxim Maschinengewehr 1910.jpg|thumb|Maxim m/1910 Sokolov-jalustalla]]
'''[[Maxim-konekivääri|Maxim]] m/1910''' ({{k-ru|7,62 станковый пулемёт системы Максима образца 1910 года}}, ''Pulemjot Maksima obraztsa 1910 goda'') oli [[Venäjän keisarillinen armeija|Venäjän keisarillisen armeijan]] parannettu versio Maxim m/1905 -[[konekivääri]]stä. Sen kehitys alkoi [[Venäjän-JapaninVenäjän–Japanin sota|Venäjän–Japanin sodan]] tappion jälkeen Venäjällä.
 
== Historia ==
[[Hiram Maxim]] kävi esittelemässä keksintöään Venäjällä vuonna 1887, mutta laihoin tuloksin, kun keisarilliselle laivastolle tilattiin ainoastaan 12 konekivääriä. Vasta vuosia myöhemmin (lähteestä riippuen 1895, 1899 tai 1901) [[Venäjän keisarillinen armeija]] tilasi ensimmäiset konekiväärit brittiläiseltä Maxim-Nordenfelt- ja saksalaiselta DWM-asetehtaalta (Deutsche Waffen- und Munitionsfabrik). Aseita käytettiin [[Venäjän–Japanin sota|Venäjän-JapaninVenäjän–Japanin sodassa]] vuosina 1904–1905. Tulan asetehdas aloitti tämän jälkeen Maximien valmistuksen Venäjällä vuonna 1905.
 
Maxim m/1905 oli yleensä asennettu suuripyöräiselle, useimmiten suurella teräskilvellä varustelullevarustetulle jalustalle. Osa aseen osista oli pronssisia, suurimpana ja painavimpana piipun jäähdytysvaippa. Suuripyöräinen jalusta osoittautui käytössä hankalaksi, ja itse konekivääri tarpeettoman painavaksi, mikä johti Maxim m/1910 -malliin. Maxim m/1910:ssä miltei kaikki m/1905:n pronssiosat vaihdettiin teräksisiin ja aseen massa keveni yli neljä kilogrammaa. SiirtyminenValmistuksessa valmistuksessasiirtyminen vanhasta mallista uuteen tapahtui kuitenkin vähitellen, ratkaisevina tuntomerkkeinä m/1910:llen ratkaisevina tuntomerkkeinä pidetään uusittua lukkomekanismia ja piippuun lisättyä suujarrua. Maxim m/1910 on yleensä varustettu venäläisen eversti Aleksandr A. Sokolovin suunnittelemalla, Vickers-Maximin prototyyppiin perustuvalla pienipyöräisellä jalustalla. Vuonna 1915 käyttöön otettiin myös Sokolov-jalustaa muistuttava, kevyempi Koleshnikov-jalusta, mutta sitä valmistettiin vain pieni erä. Vuodesta 1931 käyttöön otettiin M/31 (Vladimirov) -yleisjalusta, jota voitiin käyttää myös ilmatorjuntajalustana, mutta sitäkin valmistettiin suhteellisen vähän.
 
[[Venäjän sisällissota|Venäjän sisälissodansisällissodan]] aikana vuosina 1917–1922 Maxim m/1910 -konekivääreitä asennettiin usein hevoskärryihin. Yhdistelmä tuli tunnetuksi nimellä ''[[tatšanka]]''.
 
==Käyttö Suomessa==
[[Suomen sisällissota|Suomen sisällissodan]] seurauksena Suomen perustettavalle armeijalle oli jäänyt yhteensä noin 600 m/1905:tä ja m/1910:tä venäläisiltä joukoilta ja [[Suomen kansanvaltuuskunta|kansanvaltuuskunnalta]]. Suomen armeijan niille antama nimike oli m/09, myös Sokolov-jalustalle annettiin sama nimike, joten m/1905 tai m/1910 Sokolov-jalustalla oli nimikkeeltään konekivääri M/09-09.
 
1920-luvulla m/1910:tä hankittiin vielä satoja lisää. Suurimmat erä olivat [[Puola]]sta vuonna 1924 ostetut 405 ja [[Italia]]sta vuonna 1926 ostetut 100 konekivääriä. Lisäksi [[talvisota|talvisodan]] aikaan saatiin tuhat Maximia saatiin sotasaaliina [[puna-armeija]]lta.
 
== Tekniset tiedot (m/1905) ==
{{commons|Maxim M1910}}
*[http://www.winterwar.com/Weapons/SuSmallArms/SUAutomatics.htm#maxim Winter war: 7.62 mm m/1910 Maxim-Sokolov]
 
 
{{tynkä/Aseet}}
70 488

muokkausta