Ero sivun ”Frankkien valtakunta” versioiden välillä

Vuonna 772 paavi Hadrianus I pyysi Kaarlelta apua langobardeja vastaan, jotaka olivat hyökänneet Kirkkovaltioon. Kaarlen joukot pakottivat langobardien pääkaupungin Pavian antautumaan ja Desiderius karkotettiin luostariin. Kaarle kruunautti itsensä langobardien kuninkaaksi, mikä tarkoitti langobardien valtakunnan päättymistä. Pian tämän jälkeen Kaarle ryhtyi alistamaan pohjoisen [[Saksit|sakseja]]. Frankit olivat jo vuonna 772 valloittaneet saksien pyhätön, ja tuhonneet siellä olleen pyhän [[Irminsul|Irminsul-pylvään]]. Vuonna 775 Kaarle järjesti uuden sotaretken saksien maille. Kaarle järjesti valtakunnankokouksen [[Paderborn|Paderbornissa]], mutta joutui lähtemään kesken kokouksen auttamaan [[Barcelona|Barcelonan]] käskynhaltijaa. Saksit käyttivät tilaisuutta hyväkseen ja ryhtyivät kapinaan, jolloin Kaarle kääntyi takaisin. Joukkojen vetäytyessä Pyreneiden yli [[baskit]] ilmeisesti tuhosivat Kaarlen vasallin, rajakreivi Hruodlanuksen johtamat jälkijoukot. Tämä tapahtuma antoi aiheen [[Rolandin laulu|Rolandin laululle]].<ref>Kari 2001, 34-35</ref>

Palattuaan Iberian niemimaalta Kaarle aloitti uuden sodan sakseja vastaan. Saksit taistelivat kuitenkin ankarasti valloittajia vastaan [[Widukind|Widukindin]] johdolla. Sota oli julmajulmaa, frankit muun muassa surmasivat Verdenin verilöylyssä 4000 saksilaismiestä. Kolmen vuoden sotimisen jälkeen Widukind taipui ja antoi kastaa itsensä kristityksi. Osa sakseista jatkoi vielä tämänkin jälkeen vastarintaa, ja viimeiset saksit alistettiin vasta vuonna 804.<ref>Kari 2001, 35</ref>