Avaa päävalikko

Muutokset

2 413 merkkiä lisätty, 3 vuotta sitten
kh, teokset
{{Lähteetön}}
{{Tieteilijä
| tieteilijän nimi = Thorstein Veblen
 
==Elämänvaiheet==
Veblen syntyi [[Wisconsin]]in [[Cato (kaupunki)|Catossa]] [[Norja]]sta tulleeseen perheeseen. Hän oppi englannin jo varhain naapureiltaan ja koulustaankoulussa. Koulutaipaleen Veblen aloitti jo viiden vuoden iässäviisivuotiaana. Perhe oli menestyksekäs ja painotti kasvatuksessa koulutuksen ja kovan työn merkitystä, minkä on arveltu vaikuttaneen Veblenin työssä näkyvään joutilaisuutta paheksuvaan asenteeseen.
 
Veblen sai alemman korkeakouluasteen tutkinnon taloustieteessä [[Carleton CollegestaCollege]]sta vuonna 1880 opettajanaan [[John Bates Clark]], joka oli tuolloin vielä nuoren [[uusklassinen taloustiede|uusklassisen taloustieteen]] johtavia teoreetikkoja. Ylemmän tutkinnon Veblen suoritti [[Johns Hopkinsin yliopisto]]ssa filosofi [[C. S. Peirce]]n johdolla. Tohtoriksi hän väitteli vuonna 1884 [[Yalen yliopisto]]ssa [[laissez-faire]]-talouspolitiikkaa kannattaneen [[William Graham Sumner]]in johdolla. Ehkä tärkein intellektuaalinen vaikutus Vebleniin oli tähän aikaan [[Herbert Spencer]]illä, jonka työt käsittelivät evoluutioaspektien soveltamista yhteiskunnan tutkimiseen.
 
Opiskelun jälkeen Veblen vietti kuusi vuotta lueskellen itsenäisesti perheensä maatilalla, jossa hän toipui malariasta. HänVielä tohtorinakin hän jatkoi akateemisia taloustieteen opintojaan vielä tohtorinakin, [[James Laurence Laughlin]]in johdolla [[Cornellin yliopisto]]ssa vuosina 1891–1892. Vuonna 1892 Veblenistä tuli professori tuolloin uudessa [[Chicagon yliopisto]]ssa. Hän toimi samalla myös [[Journal of Political Economy]]n toimittajana. Vuonna 1906 hän meni töihin [[Stanfordin yliopisto]]on.<ref name="ITVA">[http://projects.vassar.edu/itva/biography.html International Thorstein Veblen Association: A Brief Biographical Sketch]</ref> Tähän aikaan naimisissa ollut Veblen kärsi huhuista, joiden mukaan hänellä oli irtosuhteita muiden naisten kanssa. On arveltu, että huhujen tarkoitus oli vaikeuttaa ristiriitaisena hahmona tunnetun Veblenin uraa yliopistolla.
 
Vuonna 1911 Veblen pestautuisiirtyi [[Missouri-Columbian yliopisto]]on taloustieteen laitoksen johtoon. Hän pysyi siellä vuoteen 1918, vaikkei pitänyt erityisemmin pitänyt Missourista. Tuona vuonna hän muutti New Yorkiin ja alkoi [[The Dial]] -lehden toimittajaksi. Vuonna 1919 hän osallistuioli mukana perustamassa [[The New School|The New School for Social Research]] nimisen oppilaitoksen-nimistä perustamiseenoppilaitosta. Hän oli myös osamukana Technical Alliance -liikettäliikkeessä, jonka tarkoitus oli soveltaa tieteellisiä keinoja hyvinvoinnin parantamiseen yhteiskunnassa. Vuosina 1919-1926 Veblen jatkoi kirjoittamista ja oli mukanaosallistui The New Schoolin eri aktiviteeteissatoimintaan.
 
Vuonna 1927 Veblen palasi 1927 [[Palo Alto]]on, jajossa kuolihän sielläkuoli 1929.
 
==Teoria joutilasluokasta==
[[File:Veblen - Theory of the leisure class, 1924 - 5854536.tif|thumb|''Theory of the leisure class'', 1924]]
Veblenin mukaan taloudellinen elämä ei ole [[utiliteetti|utiliteetin]] vaan esihistoriallisilta ajoilta periytyvien sosiaalisten taipumusten ajamaa toimintaa. Hän teorisoi oman aikana Yhdysvalloista ottamien esimerkkien avulla, että tämän päivän yhteiskunnasta suuri osa on mukaelmaa varhaisesta heimoelämästä. Veblenin mukaan ihmiset alkoivatomaksuivat heimoelämän alussa omaksua tietynlaiset työnjaot. Korkeammat statusryhmät saivat monopolinyksinoikeuden sotaan ja metsästykseen, kun taas maanviljely ja ruoanlaitto nähtiin alempiarvoisina töinä. Hän väitti, että tämä liittyi heimojen välisiin valloitussotiin, joissa valloittajat antoivat palvelusmaisena koetut ja työintensiivisetpaljon työtä vaativat tehtävät alistetuille kansoille, kun taas tekivät itse väkivaltaiset työt. Sillä ei ollut merkitystä, että alempiarvoiset tehtävät olivat yhteiskunnan kannalta paljon tärkeämpiä yhteiskunnan pyörittämisen kannalta.
 
Veblen kutsuu johtavaa luokkaa joutilasluokaksi. Hänen mukaansa tämä luokka teki jotain heimon hyvinvointia ylläpitävää työtä, mutta lähinnä symbolisessa mielessä. Esimerkiksi metsästys tuotti kyllä ruokaa, mutta oli tärkeydessä hyvin toissijaista verrattuna maanviljelyyn tai karjaeläintenkarjan hoitoon sekä näitä vähemmän vaivalloista. Lisäksi sotilaat, joita tarvittiin vain heimosotien aikana, säilyttivät joutilasluokan asemansa, vaikka he olisivat yhtä hyvin voineet osallistua palvelusmaisena pidettyyn työhön.
 
Joutilasluokka säilytti asemansa sekä suoralla että epäsuoralla pakottamisella. He esimerkiksi pitivät "kunnian" sodankäynnistä itsellään ja estivät alaluokkia omistamasta aseita ja opettelemasta taistelemaan. Yläluokka myös vahvisti alaluokan riippuvuutta itsensä olemassaolosta muiden heimojen uhkan ansiosta sekä myöhemmin uskontojen muodostuessa kuvitteellisten jumalten pelon avulla (Veblen laskee myös uskonnolliset johtajat joutilasluokkaan). Veblenin väittämä oli, ettei yhteiskunta koskaan pääse ohi tästä vaiheesta, vaan tämä tilanne vain saa historian kuluessa erilaisia muotoja ja ilmaisutapoja. Esimerkiksi keskiajalla vain aatelisto metsästi ja soti. Samoin nykyaikana fyysisempää työtä tekevät saavat yleensä vähemmän palkkaa kuin valkokaulustyöläiset.
 
Veblen esitteliesittelee kirjassaan nykyään yleiset käsitteet, ''[[kerskakulutus]]'' ja ''kerskaileva joutilaisuus''. Hän määrittelimäärittelee kerskakulutuksen rahan- ja/tai resurssien tuhlauksenatuhlaukseksi, jossajolla ihmisilläpyritään oli tarkoitus osoittaa heidän statuksensaosoittamaan olevanoma korkeampistatus kuinmuita muidenkorkeammaksi. Yksi esimerkki tästä ovat hopeiset ruokailuvälineet, joita käytetään siitä huolimatta, ettävaikka halvemmat ruokailuvälineet maksavat vähemmän ja toimivatovat käytössä yhtä hyvinhyviä tai joskusjopa paremminparempia. EdelleenViitattaessa tuotteisiin, joiden kysyntä kasvaa hinnan noustessa, puhutaan edelleen [[Veblenin hyödyke|Veblenin hyödykkeestä]], kun viitataan tuotteisiin, joiden kysyntä kasvaa hinta noustessa. Kerskaileva joutilaisuus taas viittaa siihen, kunettä ihmiset tuhlaavat aikaansaaikaa antaakseen itselleenoman korkeamman statuksenstatuksensa osoittamiseksi. Esimerkiksi ollakseen "gentleman", miehen täytyypiti Veblenin aikaan opiskella filosofiaa ja korkeampaakorkeampia taidettatieteitä, joilla ei ole sinänsä ollut taloudellista arvoa.
 
Siinä, missä valtavirran taloustiede näkee ihmisen "rationaalisena" ja "hyötyä" tavoittelevana, Veblen näkee ihmisen täysin irrationaalisena olentona, joka toimii oman sosiaalisen statuksensa kohottamiseksi välittämättä omasta onnellisuudestaan. HänNäitä toimintoja kuvaamaan hän käytti termiä "jäljitteleminen". kuvaamaanEsimerkiksi näitäomaa toimintoja.statustaan Esimerkiksikohottaakseen ihmiset yrittävät matkia viiteryhmänsä itseään kunnioitetumpiaarvostetumpia jäseniä kohottaakseen omaa statustaan. Esimerkki nykyajan elämästä ovat tietyt brändit ja kaupat, joita pidetään korkealuokkaisempina kuin muita, ja ihmiset käyvät tällaisissa kaupoissa käydään ja ostavatostetaan tällaisia tuotteita, vaikkei heilläniihin olisi varaa siihen, ja vaikka saatavilla olisi halvempia vaihtoehtoja olisi saatavilla.
 
JatkaenAjatuskulkua tätä ajatuskulkua,jatkaen Veblen myös väittiväittää liikemiesten olevan vain joutilasluokan viimeisin esiintymismuoto. Hän olion sitä mieltä, että liikemiehet eivät tuota hyödykkeitä ja palveluita, vaan ainoastaan liikuttelevat niitä ympäriinsä ja saavat samalla voittoa. Hän kirjoittikirjoittaa, ettei moderni liikemies eroa heimoajan barbaarista sikäli, että hän käyttää taitavuutta ja kilpailussa auttavia kykyjä saadakseen rahaa muilta ja sitten elää saamansa saaliin turvin tuottamatta asioita itse.
 
Veblen mainitsee muutamia teoriansa ilmauksia modernissa yhteiskunnassa esiintyviä teoriansa ilmauksia:
*Naisen alistaminen. Naisia käytetään kuten sotapalkintoja barbaarien aikaan. Kotivaimo on miehen onnistumisen merkki. Estämällä työskentelyn kodin ulkopuolella mies osoittaa statustaan vaimonsa tietoisen joutilaisuuden kautta sekäja käyttää rahaansa vaimoon kerskakuluttamisen kautta.
*Jalkapallon tapaiset urheilut voivat olla hyödyllisiä yhteisölle (esimerkiksi niihin liittyvän kuntoilun kauttaansiosta), mutta positiivisetmyönteiset vaikutukset ovat pelkkä sivuvaikutus. Urheilun todellinen suosio liittyy siihen, miten sen avulla voi harjoittaa tietoista joutilaisuutta.
*Uskonto on kollektiivinen tietoisen kulutuksen ja tietoisen joutilaisuuden ilmaus. Kirkko on itsessään vain rakennustilan tuhlausta, ja papisto on ryhmä, jolle maksetaan siitä, että he tekevät jotain täysin hyödytöntä.
*Erilaiset maneerit ja etiketit ovat tietoiseen joutilaisuuteen liittyviä käytäntöjä ilman käytännönarvoakäytännön arvoa.
 
Veblenistä itsestään on sanottu, ettei hän piitannut niin yllä kritisoimistaan asioista.
 
==Teokset==
* {{Kirjaviite |Vuosi =1899 |Nimeke =The Theory of the Leisure Class |Julkaisupaikka = New York |Julkaisija = MacMillan |www = https://books.google.com/books?id=2kAoAAAAYAAJ&printsec=frontcover&dq=The+Theory+of+the+Leisure+Class&hl=en&sa=X&ved=0ahUKEwjZp-uxupTMAhWEFT4KHb0CDGEQ6AEILDAB#v=onepage&q=The%20Theory%20of%20the%20Leisure%20Class&f=false}} Myös: [http://www.gutenberg.org/ebooks/833 Project Gutenberg]
** {{Kirjaviite| Nimeke = Joutilas luokka |Selite = ''The theory of the leisure class'' |Suomentaja = Tiina Arppe ja Sulevi Riukulehto |Julkaisija = Art House | Vuosi = 2002}}
* {{Kirjaviite |Vuosi =1904 |Nimeke =[[The Theory of Business Enterprise]] |Julkaisupaikka = New York |Julkaisija = Charles Scribner's Sons }}
* {{Kirjaviite |Vuosi =1914 |Nimeke =The Instinct of Workmanship and the State of the Industrial Arts |www = https://archive.org/details/instinctworkman00veblgoog |Julkaisupaikka = New York |Julkaisija = MacMillan }}
* {{Kirjaviite |Vuosi =1915 |Nimeke =Imperial Germany and the Industrial Revolution |www = https://archive.org/details/imperialgermany00veblgoog|Julkaisupaikka = New York |Julkaisija = MacMillan }}
* {{Kirjaviite |Vuosi =1917 |Nimeke =An Inquiry into the Nature of Peace and the Terms of Its Perpetuation |www = https://archive.org/details/aninquiryintona00veblgoog|Julkaisupaikka = New York |Julkaisija = MacMillan }} Myös: [http://www.gutenberg.org/ebooks/20694 Project Gutenberg]
* {{Kirjaviite |Vuosi =1918 |Nimeke =The Higher Learning In America: A Memorandum On the Conduct of Universities By Business Men |www = https://archive.org/details/higherlearningi00veblgoog|Julkaisupaikka = New York |Julkaisija = B. W. Huebsch }}
* {{Kirjaviite |Vuosi =1919 |Nimeke =The Place of Science in Modern Civilisation and Other Essays |www = https://archive.org/details/placeofsciencein00vebl |Julkaisupaikka = New York |Julkaisija = B. W. Huebsch }} [http://www.gutenberg.org/ebooks/39949 Project Gutenberg]
* {{Kirjaviite |Vuosi =1919 |Nimeke =The Vested Interests and the Common Man |www = https://archive.org/details/vestedinterests00veblgoog |Julkaisupaikka = New York |Julkaisija = B. W. Huebsch }}
* {{Kirjaviite |Vuosi =1921 |Nimeke =[[The Engineers and the Price System]] |Julkaisupaikka = New York |Julkaisija = B. W. Huebsch }}
* {{Kirjaviite |Vuosi =1923 |Nimeke =Absentee Ownership and Business Enterprise in Recent Times: The Case of America |Julkaisupaikka = New York |Julkaisija = B. W. Huebsch }}
 
==Lähteet==
 
{{AAKKOSTUS:Veblen, Thorstein}}
 
[[Luokka:Yhdysvaltalaiset sosiologit]]
[[Luokka:Yhdysvaltalaiset taloustieteilijät]]
44 871

muokkausta