Ero sivun ”Kyokushin” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Linkitystä ym |
|||
Rivi 8:
| vaikutteet = [[Gōjū-ryū]], [[shotokan]]
}}
'''Kyokushin''' on korealaissyntyisen Sosai [[Masutatsu Oyama]]n vuonna 1957 kehittämä [[karate]]n tyylisuunta. Se on eräs maailman suurimmista karaten tyylisuunnista. Kyokushin-tyylin ominaispiirteitä ovat kova ja realistinen harjoittelu, [[sparraus]], sekä täydellä kontaktilla käytävät knockdown-ottelut, joissa myös
Kyokushin karatessa vaalitaan vahvasti karaten perinteitä. Kihonia (perustekniikkaa) ja kataa (muotoja) harjoitellaan paljon. Myös ottelu- sekä välineharjoittelu ovat tärkeässä osassa. Kyokushin karatessa pyrkimys on säilyttää alkuperäisen karaten kolme perusasiaa: kihon, kata ja kumite sekä näiden erilaiset sovellukset.
Rivi 14:
Tyypillinen Kyokushin-karateharjoitus alkaa perustekniikalla ja loppuu otteluharjoitukseen. Perustekniikka pidetään koko karaten perustana. Perustekniikkaa harjoitellaan niin kihon muodossa rivissä kuin kihon ido-geiko muodossa liikkuen ja suorittaen ennalta määrättyjä liikesarjoja. Perustekniikkaa tehdessä jokaisen harjoittelijan pitäisi aina ajatella jokainen lyönti, torjunta ja potku viimeisenä. Harrastajien ja lajin keskeisiä mottoja onkin ”Osu no seishin” – periksiantamattomuus paineen alla tai ”Älä koskaan luovuta”.
== Kata ==
Myös [[kata]] on tärkeä osa Kyokushin karaten harjoittelua. Kata on ennalta määrätty liikesarja., jossa voidaan harjoitella samanaikaisesti useita eri tekniikkakombinaatioita ja sovelluksia, esim: Torjunta ei ole pelkkä torjunta. Sillä voi myös suorittaa erilaisia kaatoja ja irtautumisia. Katat sisältävät kaikki karaten tekniikat. Katojen ja perustekniikan perusteellinen harjoitteleminen on tärkeää painonsiirron, tasapainon ja vartalon voimantuoton ymmärtämiseksi.
== Otteluharjoitus ==
Harjoitus päättyy yleisimmin otteluharjoitukseen. Otteluharjoitus koostuu esimerkiksi otteluliikkumisen, ottelutekniikan ja otteluosaamisen harjoittelemisesta sekä muista erilaisista otteluharjoitteista. Otteluharjoitteluun kuuluvat ippon ja sanbon kumite (yhden ja kolmen askeleen ottelu), jossa vastustaja suorittaa yhden tai kolmen hyökkäyksen sarjan perustekniikalla tai ottelutekniikalla, ja puolustaja torjuu ja suorittaa vastahyökkäyksen. Useimmiten ippon ja sanbon kumite harjoitus suoritetaan ennalta sovitusti, joko kumite dachissa tai zenkutsu dachissa.
Tästä edetään kihon kumiteen, jossa suoritetaan otteluasennossa ennalta sovittuja liikesarjoja tai yksittäistä tekniikkaa joko ilmaan tai pistehanskoihin ja potkutyynyihin. Sitten siirrytään yakusoku- ja tanshiki-kumiteen. Yakusoku-kumitessa harjoitellaan parin kanssa ennalta sovittuja hyökkäyksiä ja torjuntoja. Tanshiki-kumitessa otetaan sparria rajatuin tekniikoin. Viimeisenä harjoittelumuotona on jiyu-kumite (vapaaottelu), jossa kaikkia oppimiaan tekniikoita saa käyttää vapaasti ennalta määrätyin ottelusäännöin.
== Knockdown-ottelu ==
Yksi keskeinen kuvan muokkaaja sille, että Kyokushin karatea pidetään vahvimpana karatena on tyylisuunnalle tyypillinen suojitta käytävä knockdown –ottelu, joka poikkeaa huomattavasti totutummasta kilpa-karaten pisteottelusäännöstöstä. Kyokushin karatessa kilpaottelut käydään knock down -säännöstöllä, joka oli Oyaman mielestä ainut todellinen tapa mitata otteluosaamista. Ottelut käydään suojitta ja hanskoitta täydellä kontaktilla. Lyönnit otteluissa päähän ovat kiellettyjä, koska otellaan hanskoitta, mutta potkut jalkoihin ja päähän ovat sallittuja.
Knockdown-ottelumuoto aiheuttaa usein myös ristiriitaisia tulkintoja itse tyylisuunnasta. Kyokushin voidaankin jakaa kahteen toisiaan tukevaan osa-alueeseen; Tuornament-style (mm. knockdown-ottelut) sekä Kyokushin style. Kyokushin karatessa harjoitellaankin myös aktiivisesti päälyönnein ja joskus saatetaan ottaa pelkkää nyrkkeilyä otteluharjoituksissa. Kyokushin karatessa harjoitellaan useimmiten ottelua knock downin, dojo fightin ja nyrkkeilyn säännöstöllä ennalta sovitulla kontaktilla. Kontaktia säädellään tason mukaan.<ref>http://www.martialarm.com/history/kyokushin.html</ref>.
== Järjestöt ==
Oyaman kuoltua alkoi syntyä useita eri Kyokushin järjestöjä Japanissa ja sen ulkopuolella.
=== International Karate Organization ===
Kansainvälisesti alkuperäisen järjestön nimeä kantavat kolme järjestöä.
Rivi 37:
*IKO Kyokushinkaikan, All Japan Kyokushin Union tai Kyokushin Rengōkai, johtaa Yasuhiro Shichinohe.
=== Muut japanilaiset järjestöt ===
Muut japanilaiset Kyokushin järjestöt, jotka eivät käytä virallista "IKO" ja "Kyokushinkaikan" nimeä.
Rivi 43:
*International Honbu, Kyokushin Shogakukai Foundation, Kyokushin-Kan, johtaa Hatsuo Royama.
=== Muut järjestöt ===
*IFK (International Federation of Karate), Kyokushin, perustanut entinen IKO jäsen Steve Arneil.
*IBK (Kyokushin Budokai), perustanut entinen IKO jäsen Jon Bluming.
Rivi 50:
*IKKF (International Kyokushinkai Karate Federation), perustanut entinen IKO jäsen Teyub Azizov
== Turnauksia ==
*[[Kyokushinin Japanin mestaruuskilpailut|Japanin mestaruuskilpailut]] (1969–)
*[[Kyokushinin Japanin painoluokka mestaruuskilpailut|Japanin painoluokka mestaruuskilpailut]] (1984–)
Rivi 60:
*All American Open International Karate Championships
== Suomessa ==
Suomessa kyokushin on melko tuntematon laji, mutta seuroja löytyy ainakin [[Helsinki|Helsingistä]], [[Turku|Turusta]], [[Lieto|Liedosta]], [[Tampere|Tampereelta]] ja [[Tornio]]sta. Näistä suurin lienee kuitenkin Turun seura, joka perustettiin vuoden 2012 alussa.
Rivi 66:
Monet kyokushin-ottelijat, kuten [[Andy Hug]], [[Francisco Filho]] ja [[Nicholas Pettas]] ovat saavuttaneet menestystä [[K-1 (nyrkkeily)|K-1]]-pystyottelukilpailuissa. Vapaaottelussa kenties tunnetuin kyokushinin edustaja on kanadalainen [[UFC]]:en välisarjan entinen maailmanmestari [[Georges St-Pierre]].
== Lähteet ==
{{viitteet}}
== Aiheesta muualla ==
* [http://www.kyokushin.fi Kyokushin Karate Finland]
* [http://www.kyokushinvantaa.fi Finnish Kyokushin Union]
| |||