Ero sivun ”Urin kolmas dynastia” versioiden välillä

{{lähteetön}}

 

'''Urin kolmas dynastia''' hallitsi [[Sumer]]ia [[Vanha aika|vanhalla ajalla]] nykyisessä Etelä-[[Irak]]issa noin 2112–1950 eaa. Tänä Uus-Sumerin aikana maa kukoisti, syntyi eräänlainen Urin johtama [[imperiumi]]. Sumerin [[kulttuuri]] elpyi [[akkad]]ilaisajan jälkeen, maassa

 

==Nousu==

 

 

Ur lienee noussut Sumerin johtoon kukistamalla asein Urukin Utukhengalin ja tämän liittolaisen Namkhanin. [[Ur-Nammu]]a 2112–2095 eaa., Urin kolmannen dynastian perustajaa on väitetty entiseksi Utukhegalin kuvernööriksi. Urin Ur-Nammu nousi valtaan Utukhegalin hallittua 7 vuotta ja luultavasti kukisti Urukin sodalla. Ur-Nammu voitti neljä vuotta Uria hallittuaan Lagašin taistelussa tappaen sen kuninkaan itse. Lagašin kuninkaana oli silloin eräs suurkuningas [[Gudea]]n seuraaja Nammahani 2113–2110 eaa. Ur-Nammu laati oman lakinsa, joka oli eräs [[Hammurabin laki|Hammurabin lain]] edeltäjistä. Hän myös rakennutti 18-vuotisena hallitusaikanaan suuren [[zikkurrat|porraspyramidin]] Uriin, ja muita temppeleitä muohin kaupunkeihin. Urin ja [[Eridu]]n välille rakennettiin merikaupan edistämiseksi uusi kanava. Ur-Nammu kuoli taistellessaan gutilaisia vastaan.

== Kukoistus ==

{{Pääartikkeli|[[Šulgi]]}}

 

Ur-Nammun jälkeen nousi maan johtoon hänen poikansa [[Šulgi]], joka muun muassa hyökkäsi [[gutilaiset|gutilaisten]] maahan kostaakseen isänsä Ur-Nammun kuoleman. Šulgi hallitsi 48 vuotta maata, ja hänet julistettiin jumalaksi jo eläessään. Šulgia ylistäviä runoja kirjoiteltiin. Valtakautensa loppupuolella Šulgi teki monia sotaretkiä muun muassa Iraniin Simurrumiin ja kurdialueelle. Maa jakaantui kuvernöörien hallitsemiin provinsseihin, joista kerättiin verot erilaisina tuotteina kuten viljana. Reuna-alueita taas hallitsivat sotilasjohtajat. Hallinto, arkistointi, verotus ja kalenteri yhtenäistettiin ja painot vakioitiin. Maasta tuli todellinen virkamiehen paratiisi. Kuninkaan palatsin johtama valtio omisti koko maatalouden, kaupan ja tavaroiden jakelun. Ihmiset saattoivat myydä itsensä tietyksi ajaksi orjiksi valan pois maksamiseksi.<ref>http://www.unm.edu/~gbawden/328-econ/328-econ.htm</ref> Kastelukanavia kaivoi valtava kansalaisista koostuva työvoima. Maassa oli valtava tekstiiliteollisuus joka tuotti villa- ja kangasvaatteita vientiin. Keskittäminen synnytti maahan valtavan byrokratian. Talouselämää ohjasivat palatsi ja temppeli. Valtiolla oli kaukokauppaa hoitaneita kauppiaita. Kuparista, pronssista, kullasta ja hopeasta tehtiin eräänlaisia tietyn painoisia kolikoita.

 

== Tuho==

 

:{{Pääartikkeli|[[Ibbi-sin]]}}

|}

 

{{viitteet}}