Ero sivun ”Hoikkaängelmä” versioiden välillä

Hoikkaängelmä kasvaa 4–110 senttimetriä korkeaksi, sen alalajeista korkeakasvuisin on etelänhoikkaängelmä ja matalin pohjanhoikkaängelmä. [[Lehti (kasvitiede)|Lehdet]] ovat 5–20 cm pitkiä ja ne ovat jakautuneet kahdesta kolmeen kertaan parittaisiin lehdyköihin, jotka ovat kolmihalkoiset. Lehdyköiden muoto vaihtelee alalajin mukaan, esimerkiksi sirohoikkaängelmän lehdykät ovat hyvin kapeita. Hoikkaängelmän kukinto on terttumainen. Pienten [[kukka|kukkien]] kehälehtien väri vaihtelee sinipunertavasta vaaleanvihreään. Hedelmät[[Hedelmä]]t ovat harjuisia pähkylöitä, joissa on leveä kärkiota. Hoikkaängelmä voi muistuttaa suuresti [[keltaängelmä]]ä (''Thalictrum flavum''), josta sen erottaa varmuudella kukan heteiden ja luottien tuntomerkkien mukaan. <ref name="Retkeilykasvio">{{Kirjaviite | Tekijä = Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uotila, P. (toim.) | Nimeke = Retkeilykasvio | Vuosi = 1998 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo | Tunniste = ISBN 951-45-8167-9 }}</ref><ref name="SPK" />

Hoikkaängelmän levinneisyys Suomessa on jokseenkin kaksiosainen. Etelä-Suomessa sitä tavataan melko harvinaisena Ahvenanmaalta[[Ahvenanmaa]]lta Pohjois-Savoon, yleisimmin Etelä-Hämeessä. Pohjois-Suomessa laji kasvaa Oulun[[Oulu]]n korkeudelta Pohjois-Lappiin, Keski-Lapissa se on yleinen. Hoikkaängelmä puuttuu laajalta alueelta Länsi- ja Keski-Suomea. Etelä-Suomen hoikkaängelmä on alalajia etelänhoikkaängelmä, jota pidetään muinaistulokkaana ja Pohjois-Suomessa alalajia pohjanhoikkaängelmä, joka on alkuperäiskasvi. Alalajien elinympäristöt ovat Suomessa erilaiset. Etelänhoikkaängelmä on kuivahkojen niittyjen ja ketojen kasvi, pohjanhoikkaängelmä kasvaa jokivarsien törmillä, lehdoissa ja tulvaniityillä. <ref name="Retkeilykasvio" />

{{tynkäTynkä/Kasvi}}