Ero sivun ”Turun nähtävyydet” versioiden välillä

[[Turun linna]] on yli 700 vuotta vanha [[kulttuurihistoria]]llinen matkailukohde. [[Museo|Museotoiminta]]toiminta alkoi linnassa jo vuonna [[1881]], kun Turun kaupungin historiallinen museo aloitti siellä toimintansa. Linna tuhoutui [[talvisota|talvisotien]] [[talvisodan pommitukset|pommituksessa]] pahoin vuonna [[1941]] ja sodan jälkeen aloitettu linnan [[restaurointi]] keskeytti pitkäksi aikaa museotoiminnan. Linnan korjaukset saatiin valmiiksi vuonna [[1961]] ja linna avattiin uudelleen yleisölle. Suurin osa linnan huoneista on restauroitu alkuperäiseen asuunsa.

Turun tuomiokirkkoa pidetään Suomen kansallispyhäkkönä ja se kuuluu maan merkittävimpiin historiallisiin rakennuksiin. Pitkästä rakennusajasta johtuen tuomiokirkko ei edusta ainoastaan yhtä tyylisuuntaa, vaan on sekoitus muun muassa [[Romaaninen tyyli|romaanista]], [[gotiikka|goottilaista]] sekä [[uusgotiikka|uusgoottilaista]] tyyliä. Päivittäin tuomiokirkossa vierailee yli tuhat ihmistä. Vuoden [[2006]] [[kesäkuu]]n aikana Tuomiokirkossa kävi 23 400 vierailijaa ja toukokuussa 21 300. Kansallispyhäkkö kiinnostaa myös ulkomaalaisia turisteja. Vierailijoita käy päivittäin kaikkialta maailmasta, yleisimpien maiden joukossa [[Venäjä]], [[Australia]], [[Yhdysvallat]], [[Italia]] ja [[Ranska]].

Itse rakennuksen lisäksi kirkossa sijaitsee tuomiokirkkomuseo kirkon etelälehterillä sekä tuomiokirkon portaiden tasanteella [[kahvila|lähetyskahvila]] Domcafé, joka on kesäaikana avoinna joka päivä. Museon kokoelmassa on esineitä, jotka kertovat tuomiokirkon vaiheista ja kirkollisesta elämästä. Museossa on esillä muun muassa [[Pyhimys|pyhimyspatsaitapyhimys]]patsaita ja [[Alttari|alttarivälineitäalttari]]välineitä [[Katolisuus|katoliselta]] keskiajalta. [[uskonpuhdistus|Uskonpuhdistuksen]] jälkeisestä ajasta kertovat kirkkotekstiilit ja hopeaesineet. Museossa voi tutustua myös tuomiokirkon rakennusvaiheisiin.

[[Turun linna|Turun linnassa]]ssa viljeltiin Suomen ensimmäiset puutarhakasvit.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.turku.fi/Public/default.aspx?contentid=17034&nodeid=8137 | Nimeke = Turun puistoilla pitkät perinteet | Tekijä = Turku Touring | Ajankohta = 7.4.2007 | Viitattu = 9.7.2008 | Kieli = }}</ref> Turun vanhimpina puistoina voidaan pitää [[Ruissalo]]a sekä Kupittaata, joita on käytetty virkistykseen jo [[1600-luku|1600-luvulta]] lähtien. Ensimmäiset lehtipuuistutukset tehtiin [[1700-luku|1700-luvun]] aikana ja ne löytyvät Aurajoen rannalta sekä suurtorin alueelta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.turku.fi/public/default.aspx?nodeid=12057&culture=fi-FI&contentlan=1 | Nimeke = Turun puistoilla on pitkät perinteet | Tekijä = Turun kaupunki | Ajankohta = 9.1.2007 | Viitattu = 9.7.2008 | Kieli = }}</ref> Ykköspuistoina kaupungissa voidaan nykyisin pitää Rautatien aukion ja Vanhan Suurtorin puisto-alueita.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2007-08-21,104:2:480016,1:0:0:0:0:0: | Nimeke = Viheralueiden ylläpito koettelee köyhää kaupunkia | Tekijä = Turun sanomat | Ajankohta = 1.1.2008 | Viitattu = 9.7.2008 | Kieli = }}</ref> Turun Linnan puisto oli aiemmin yksi Turun harvoista edustuspuistoista, mutta nykyisin puisto on päässyt rapistumaan. Puiston remontointi on kuitenkin suunniteltu vuonna 2007. Tutustumisen arvoisena puistoalueena voi myös pitää [[Turun hautausmaa]]ta, joka vihittiin käyttöön vuonna [[1807]]. Alueen pinta-ala on 59,2 hehtaaria, ja sillä sijaitsee noin 45&nbsp;000 hautaa. Hautausmaalle on haudattu lukuisia historiallisesti merkittäviä henkilöitä, ja sen haudoilla on useita tunnettujen kuvanveistäjien suunnittelemia veistoksia ja muistomerkkejä. Alueella on viiden uskontokunnan hautausmaat: [[luterilaisuus|luterilainen]], [[katolisuus|katolinen]], [[ortodoksisuus|ortodoksinen]], [[juutalaisuus|juutalainen]] ja [[islam|islamilainen]]ilainen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.turunseurakunnat.fi/portal/seurakuntayhtyma/suomi/haista_hautajaisiin/hautaus/hautausmaat/ | Nimeke = Hautausmaat Turussa ja Kaarinassa | Tekijä = Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä | Viitattu = 9.7.2008 | Kieli = }}</ref>

Turun kaupungissa sijaitsee kymmeniä museoita ja gallerioita. Turun maakuntamuseo huolehtii kaupungissa viidestä museosta, jotka ovat: [[Apteekkimuseo]] ja [[Qwenselin talo]], [[Biologinen museo]], [[Kuralan Kylämäki]], [[Luostarinmäen käsityöläismuseo]] sekä [[Turun linna]]. Muut erityisen tärkeät ja vierailluimmat museot ovat Turussa [[Aboa Vetus & Ars Nova]], [[Ett Hem|Ett Hem -museo]], Merikeskus [[Forum Marinum]], [[Sibelius-museo]], [[Turun tuomiokirkko]]museo, [[Turun taidemuseo]], [[Wäinö Aaltosen museo]] sekä [[Turun terveydenhuoltomuseo]].

Taidetta kaupungissa esittelee useiden galleriatilojen lisäksi [[Turun taidemuseo]] sekä [[Wäinö Aaltosen museo]]. Turun taidemuseo on Turun Puolalanmäellä sijaitseva, etenkin suomalaiseen taiteeseen keskittyvä museo. Se oli avautuessaan keväällä [[1904]] maan toinen taidemuseoksi suunniteltu rakennus [[AteneumAteneumin taidemuseo|Ateneumin]]in jälkeen. Turkulaisten liikemiesveljesten Ernst ja Magnus Dahlströmin rahoittaman museon suunnitteli arkkitehtiprofessori [[Gustaf Nyström]]. Graniittilinna edustaa 1800-luvulla Keski-Euroopassa muodostunutta taidemuseotyyppiä. Siinä pienemmät huoneet ryhmittyvät suuren keskussalin ympärille ruhtinaspalatsin tapaan.

Graniittiharkoista muotoiltu julkisivu korostaa monumentaalista kansallisromanttista arkkitehtuuria.

Turun taidemuseon toimintaa ylläpitää ja sen laajan kokoelman omistaa Konstföreningen i Åbo eli Turun Taideyhdistys ry. Taideyhdistys perustettiin jo vuonna 1891 edistämään taiteen harrastusta ja arvostusta, mutta tilat se sai vasta vuonna 1904 kun Turun Taidemuseo valmistui. Turun taidemuseon yli sadan vuoden ajan keräämä peruskokoelma koostuu lähinnä kotimaisesta taiteesta. Museon kuuden tuhannen teoksen laajuisesta kokoelmasta löytyy muun muassa [[Akseli Gallen-Kallela]]n, [[Helene Schjerfbeck]]in ja [[Robert Wilhelm Ekman]]in kuuluisia teoksia.

Turun tärkeimmät luontokohteet matkailijalle ovat Turun kaupunkialueen luonnonsuojelualueet, Turun saaristo sekä kaupungin halki virtaava [[Aurajoki]]. [[Ruissalo]]n saari Turun edustalla on sekä luonnoltaan että kulttuurihistorialtaan arvokas ja monipuolinen alue koko Suomessa ja Turun tärkeimpiä luonnonsuojelullisia kohteita. Sen [[Lehto|lehdot]] kuuluvat kansalliseen lehtojensuojeluohjelmaan, ja lähes koko saari liitettiin [[Natura 2000]] -verkostoon vuonna [[2000]]. Jo ennen Natura-verkkoon liittämistä saarelle oli perustettu Ruissalon ja Marjaniemen [[luonnonsuojelualue]]et, joiden yhteispinta-ala on noin 85 hehtaaria. Saarella sijaitsee [[leirintäalue]] Saaronniemi, sekä [[Ruissalon Kylpylä]]. Saareen on mahdollisuus tutustua viittä eri luontopolkua pitkin, jotka on merkitty karttoihin, joita on pitkin saarta. Luonnonsuojelualueilla ei ole lupaa kävellä kesäaikaan merkittyjen luontopolkujen ulkopuolella. Ruissalo mukaan lukien Turun kaupungin alueella sijaitsee 12 luonnonsuojelualuetta. Niiden lisäksi Turku omistaa puolet Pähkinäisten saaresta yhdessä [[Naantali]]n kanssa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.oppisopimus.turku.fi/public/default.aspx?contentid=56983 | Nimeke = Turun luonnonsuojelualueet | Ajankohta = 11.4.2007| Viitattu = 9.7.2008}}</ref>

Aurajokilaakson ikivanha [[maisema|kulttuurimaisema]] on [[kansallismaisema]] ja kenties myös koko [[Varsinais-Suomi|Varsinais-Suomen]] merkittävin [[kulttuuriympäristö]]. Aurajoki virtaa Turussa hieman alle yhdeksän kilometrin matkan itä&ndash;länsi-suunnassa. Se on keskimäärin noin 50 metriä leveä. Turun keskustan kohdalla joen syvyys on 2,5&ndash;5 metriä, mutta [[Turun tuomiokirkko|tuomiokirkolta]] ylöspäin veneilykelpoinen uoma kapenee ja madaltuu huomattavasti. Paikoin rautatiesillan jälkeen [[Nummi (Turku)|Nummessa]] olisi mahdollista ylittää joki juuri ja juuri kävellen. Veneilyä tuomiokirkkosillasta yläjuoksulle päin haittaavat myös karit. <ref>[http://www.aurajoki.net/Pdf/syvyyskartta_print1.pdf Aurajoen syvyyskartta (PDF)]</ref> Aurajoki soveltuu kuitenkin hyvin melontaharrastukseen. Joen ylittää kaupungissa yhdeksän [[silta]]a, jotka edustavat eri tyylilaje ja aikakausia [[1800-luku|1800-luvulta]] [[1900-luku]]un. <ref>[http://www.turku.fi/public/default.aspx?contentid=30497&nodeid=8139 Sillat Turussa, Turku Touring]</ref> Lisäksi joen ylittää lähellä sen alajuoksua föri, joka on valittu Suomen parhaaksi matkustajalautaksi ja on olennainen osa kaupunkilaisten arkea.