Ero sivun ”Purjelentokone” versioiden välillä

88 merkkiä poistettu ,  4 vuotta sitten
viitteitä, lähdepyynnöt korvattu viitteetön-mallineella
(→‎Ilmaa raskaamman ilmailun aloitus: asiayhteyteen kuulumaton kappale pois)
(viitteitä, lähdepyynnöt korvattu viitteetön-mallineella)
==Ilmaa raskaamman ilmailun aloitus==
[[Kuva:Royal Air Force- Headquarters Allied Expeditionary Air Force, No. 38 Group RAF. CH12885.jpg|thumb|Laskeutuva Horsa-liitokone.]]
Alkeellinen purjelentokone on liitokone, joka lentää esim. katapultilla laukaistuna vuoren rinteeltä. [[Otto Lilienthal]]in liitokoneet olivat tätä tyyppiä. Lilienthalin koneet muistuttivat [[Leonardo da Vinci]]n hahmottelemaa liitokoneen ideaa. Liitokone jalostui 1900-luvun lopulla [[riippuliidin|riippuliitimiksi]].{{Lähde||23. elokuuta 2016|vuosi=2016}}
 
[[Kuva:LS-4a EFNU 1998.jpg|thumb|Vakioluokan purjekone LS-4.]]
Purjekoneita on sekä yksi- että kaksipaikkaisia ja moottoripurjekoneita. Koulukoneet, joilla koulutetaan uusia [[lentäjä|lentäjiä]], ovat nykyään aina kaksipaikkaisia.
Purjekoneet jaotellaan kilpailuluokkien mukaan seuraavasti<ref>{{verkkoviite| Osoite=http://www.ilmailuliitto.fi/index.php?mid=662| Nimeke=Purjelentokilpailut| Julkaisija=Suomen Ilmailuliitto| Viitattu=1.7.2012}}</ref>:
* vakioluokka (kärkiväli korkeintaan 15 &nbsp;m, ei laippoja)
* 15 m -luokka (kärkiväli korkeintaan 15 &nbsp;m)
* 18 m -luokka (kärkiväli korkeintaan 18 &nbsp;m)
* 20 m -kaksipaikkaisluokka (kärkiväli korkeintaan 20 &nbsp;m, kaksi pilottia)
* kerholuokka (käytetään IGC-tasoituskertoimia konetyypin mukaan)
* avoin luokka (lentoonlähtömassa korkeintaan 850 &nbsp;kg)
* maailmanluokka (konetyyppinä [[PW-5]])
 
==Liito-ominaisuudet==
Purjekoneiden liito-ominaisuudet ovat äärimmäisen hyvät. Tyypillinen lentokoneen liitokykyä kuvaava [[nostovoima|nostovoiman]] ja vastuksen suhde (L/D), eli [[nostovoima#Liitosuhde|liitoluku]] on moderneilla konetyypeillä yli 40 ja niin sanotuilla avoimen luokan koneilla jopa yli 60. Liitoluku kertoo matkan, jonka purjekone liitää kilometrin korkeudesta tasaisesti parhaan liitoluvun nopeudella. Tällaisiin suoritusarvoihin on päästy minimoimalla koneen aiheuttama aerodynaaminen [[ilmanvastus|vastus]]: pitkä ja kapea runko, pitkät [[siipi|siivet]], optimoitu muototarkka [[siipiprofiili]], [[rajakerros|sileä pinta]], sisäänvedettävä laskuteline jne.{{Lähde||23. elokuuta 2016|vuosi=2016}}
 
Hyvien liito-ominaisuuksien vuoksi purjekoneissa käytetään [[lentojarru|lentojarruja]] laskeutuessa. Lentojarrut heikentävät siiven nostetta, jolloin purjekone vajoaa nopeammin. Lentojarrujen säätelyllä purjekone voidaan tuoda helposti haluttuun laskeutumispisteeseen.{{Lähde||23. elokuuta 2016|vuosi=2016}}
 
==Mittaristo==
[[Kuva:Purjekoneen mittaristo.jpg|thumb|upright=0.72|Tyypillinen purjekoneen mittaritaulu.]]
Nykyaikaisen purjekoneen mittaristossa on yleensä nopeusmittari, korkeusmittari, mekaaninen ja sähköinen variometri (nousu- ja laskunopeusmittari) sekä [[kompassi]]. Yhä useammassa koneessa on myös [[GPS]]-vastaanotin. Suorituskykyisistä (ns. tehokone) purjekoneista löytyy lähes aina myös lennontallennin, jonka tallenteen nojalla voidaan vahvistaa ennätyksiä ja kilpailusuorituksia. Muusta lentoliikenteestä poiketen suomalaisissa purjekoneissa käytetään metrisiä mittareita (nopeusmittari km/h-, korkeusmittari m- ja variometri m/s-asteikoilla).{{Lähde||23. elokuuta 2016|vuosi=2016}}
 
==Valmistus==
Liitokoneet olivat 1930-luvulla puuta ja kangasta kehittyen nykyisen kaltaiseen muotoonsa samaan aikaan. Kerhorakentaminen oli tapa hankkia lentokoneita halvemmalla 1950-luvulle asti. Eräissä maissa, muun muassa [[Puola]], [[Ranska]] ja [[Neuvostoliitto]], valtio subventoi purjelentoharrastusta ja kerhot saivat ilmaisia koneita. Tämä oli omiaan vähentämään kerhorakentamista. Metalli- ja vanerirakenteet yleistyivät 1950-luvulla. [[Lasikuitu]]rakenteet valtasivat alaa 1960-luvun alusta alkaen.{{Lähde||23. elokuuta 2016|vuosi=2016}}
 
Purjekoneet tehdään nykyään pääasiassa lasi- ja [[hiilikuitu|hiilikuidulla]] vahvistetusta lujitemuovista. Myös joitakin [[alumiini]]rakenteisia koneita on edelleen tuotannossa.{{Lähde||23. elokuuta 2016|vuosi=2016}}
 
[[Saksa]] on purjekonevalmistuksen johtava maa, ainoastaan Puolassa, [[Liettua]]ssa ja [[Slovakia]]ssa on Saksan lisäksi mainittavaa purjekonevalmistusta. Saksalaisia tehtaita ovat: Alexander Schleicher GmbH & Co, DG Flugzeugbau GmbH (omistaa myös yhtiön Rolladen-Schneider Flugzeugbau GmbH) ja Schempp-Hirth GmbH. Myös Suomessa on valmistettu muutamia purjekonetyyppejä{{Lähde||23. Yksielokuuta ensimmäisistä2016|vuosi=2016}} lasikuiturakenteisiaSuomessa olipurjelentokoneita [[KK-1eon Utu]].kehittänyt Maineikkaimpia suomalaisia purjelentokoneita ovatesimerkiksi [[Polyteknikkojen ilmailukerho|Polyteknikkojen IlmailukerhonIlmailukerho]], (PIK)jonka suunnittelematkehittämiä konetyypit:koneita ovat muun muassa [[PIK-3c3]], ”Kajava”[[PIK-5]], [[PIK-16 Vasama]]<ref>Raunio ”Vasama”1995, s.&nbsp;30–35.</ref> ja [[PIK-20]].<ref>Raunio 1995, ”Tiu”s.&nbsp;40–42.</ref> Viimeksi mainittu voitti [[Räyskälän lentopaikka|Räyskälä]]n MM-kisoissa 1976 luokkansakolme ensimmäistä sijaa<ref>Raunio 1995, s.&nbsp;305.</ref> ja sitä valmistettiin kaiken kaikkiaan yli 400 yksilöä eri malleina.<ref>Raunio (A-1995, B-, D- ja E-mallit)s.{{Lähde||23&nbsp;319. elokuuta 2016|vuosi=2016}}</ref>
 
Suomessa suurimman osan purjekoneista omistavat ilmailukerhot, joilta kerhon jäsenet vuokraavat koneensa. Myös koneiden huollot tehdään pääosin kerhojen jäsenistön voimin.{{Lähde||23. elokuuta 2016|vuosi=2016}}
 
==Katso myös==
 
==Lähteet==
{{Viitteetön}}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Kaukonen, Pentti & Raivio, Jyri|Nimeke = Purjelennon synty ja kehitys : purjelento 100 vuotta|Vuosi = 1991| Luku = | Sivu = |Sivut = | Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Helsingin purjelentokerho| Tunniste = | Kieli ={{fi}}}}
* {{Verkkoviite | Osoite = http://ww2db.com/aircraft_spec.php?aircraft_model_id=249| Nimeke = Horsa Glider|Tekijä = Stubblebine, David| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = World War II Database|
*{{Kirjaviite | Tekijä =Raunio, Jukka | Nimeke =Lentäjän näkökulma 3: PIK-sarjan lentokoneet | Vuosi =1995 | Julkaisupaikka =Kerava | Julkaisija =Omakustanne | Isbn =951-96866-1-4}}
* {{Verkkoviite | Osoite = http://ww2db.com/aircraft_spec.php?aircraft_model_id=249| Nimeke = Horsa Glider|Tekijä = Stubblebine, David| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = World War II Database|
Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Chen, C. Peter (editor)| Viitattu = | Kieli ={{en}}}}
 
 
==Aiheesta muualla==
{{Commonscat-rivi|Gliders|purjelentokone}}
* [http://www.sailplanedirectory.com/ Purjelentokoneiden ja niiden valmistajien luettelo]
 
{{Commonscat|Gliders|purjelentokone}}
 
[[Luokka:Purjelentokoneet|*]]
25 076

muokkausta