Ero sivun ”Terva” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 62.148.96.66 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Cortex tekemään versioon. |
|||
Rivi 7:
== Puun suojaaminen tervaamalla ==
[[Kuva:Tervavene 1910.jpg|thumb|right|250px|Tervavene
Perinteinen tapa käyttää tervaa on puun ja köysien suojaaminen säältä ja hajottajamikrobeilta. Terva tunkeutuu puuhun ja täyttää sen huokoset, estäen näin [[vesi|vettä]] tunkeutumasta puun sisään. Tervassa on lisäksi lukuisia mikrobisidisiä aineita, jotka tuhoavat mikrobikasvustoa. Perinteisesti [[pärekatto|päre-]] ja [[paanu]]katot, puiset laivat, puuveneet ja puusukset sekä kaikki puiset rakennelmat, jotka joutuvat kosteuden kanssa tekemisiin, on suojattu tervaamalla. Myös köydet voidaan suojata säältä tervaamalla.
Rivi 13:
== Tervan haitallisuus ==
Kivihiiliterva sisältää lukuisia [[karsinogeeni]]sia aineita. Maaöljyterva on haitallista jo hengitettynäkin. Mäntytervan perisuomalaisena ja yleisesti miellyttävänä tunnettu tuoksu ei sen sijaan ole luonnollisissa määrissä (kuten tervatussa veneessä oleskellessa) lainkaan haitaksi. Perinteisesti tervalla on suojattu myös rakennuksia. Myös nykyään joidenkin rakennusten julkisivuissa on käytetty tervattua puutavaraa, esimerkiksi
Tutkimuksissa on todettu, että mäntytervan teho puunsuojauksessa perustuu sen muodostamaan kalvoon. Puuhun sivelty terva estää veden tunkeutumisen puuhun ja heikentää puuta pilaavien sienien kasvuolosuhteita. Näin ollen EU:n biosidiviranomaiset ovat todenneet, että mäntytervalla ei ole kemiallista vaikutusta puuta pilaaviin sieniin, eikä se siten ole puunsuojauksessa [[biosidi]], johon sovellettaisiin EU:n biosidilainsäädännön velvoitteita. Näin ollen mäntytervan käyttö niin puunsuojauksessa kuin muissakin tarkoituksissa saa jatkua.
| |||