Ero sivun ”Perttulan kartano” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p korjattu väärä pinta-ala ja omistajan titteli
p Lisäys omistushistoriaan
Rivi 1:
[[Tiedosto:Perttulan kartano.jpg|thumb|Perttulan kartanon päärakennus]]
'''Perttula''' on [[Hämeenlinna]]ssa, [[Miemala]]n Alikylän tuntumassa sijaitseva [[kartano]], joka alkujaan perustettiin kruunun [[ratsutila]]ksi.<ref name=Kiipula>{{verkkoviite | Osoite = http://www.kiipula.fi/easydata/customers/kiipula/files/kiipulasaatio/kiipula_perttula_historia-2015_web.pdf |
Nimeke = Historian vuosikymmenet kohti nykyistä Kiipulaa | Julkaisija = Kiipulasäätiö | Viitattu = 24.3.2015}}</ref> Tilan omistushistoria ulottuu 16001500-luvun alkuun{{lähde}}. Nimi Perttula puolestaan on syntynyt lisäämällä -la-pääte tilaa omistaneen Perttu Mikonpojan (1654 - 1676) nimeen. Perttula ympäristöineen kuuluu [[valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Suomessa|valta­kunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuri­ympäristöihin]].{{lähde}}
 
[[Hattelmalanharju|Hattelmalan harjun]] laella sijaitseva Perttulan päärakennus on [[Hämeen lääni]]n kuvernööri, [[Otto Carl Rehbinder]]in rakennuttama. Hän osti Perttulan vuonna 1857.<ref name=Kiipula /> Uuden päärakennuksen piirustukset laati arkkitehti [[C. A. Edelfelt]] vuonna 18601858. Koristeellinen päärakennus on torneineen ja avokuisteineen varsin komea. Se oli alujaan tarkoitus tehdä kivestä, mutta toteutettiin lopulta hirsirakenteisena ja rapattuna. Edelfelt suunnitteli samoihin aikoihin valmistuneen [[Helsinki-Hämeenlinna-rata|Helsinki-Hämeenlinna -rautatien]] asemarakennukset, joissa onkin nähtävissä samoja piirteitä kuin Perttulan päärakennuksessa. Päärakennuksen lähettyvillä on kaksi muuta 1860-luvulla valmistunutta rakennusta. Nämä rakennukset edustavat alueen vanhinta säilynyttä rakennuskantaa. Rehbinder asettui asumaan Perttulaan vuonna 1863 erottuaan kuvernöörin virastaan. Hän kuoli kuitenkin jo vuonna 1873, jonka jälkeen tila jäi huonolle hoidolle.
[[Tiedosto:Perttulan kartano1.JPG|thumb|Perttulan kartanon piha-aluetta]]
Perttulan historia sai uuden käänteen, kun filosofian maisteri [[Edvin Hedman]] ja hänen vaimonsa Emma Hedman valtionlainan turvin ostivat tilan Rehbinderin perikunnalta helmikuussa 1891.<ref name=Kiipula /> Hedmanit muuttivat Perttulaan jo saman vuoden toukokuussa. Samalla Perttulaan muutti [[tylsämielisyys|tylsämielisten]] kasvatuslaitos, jonka Hedmanit olivat edellisenä vuonna aiemmin Helsingin [[Kallio (Helsinki)|Kallioon]].<ref name=Kiipula /> Hedmanien johtama koulu oli laatuaan ensimmäinen suomenkielinen oppilaitos. Toimitilat Helsingissä olivat kuitenkin osoittautuneet riittämättömiksi. Senaattori [[Yrjö-Sakari Yrjö-Koskinen]], joka jo aiemmin oli tukenut oppilaitoksen perustamista, suositteli Hedmaneille muuttoa Hämeenlinnan seudulle. Sinne Hedmanit myös päätyivät, mukanaan oppilaitos, jonka siirtämiseen tarvittiin kuusi junanvaunua.<ref name=Kiipula /> Loppumatka taittui hinaajan vetämillä [[proomu]]illa.<ref name=Kiipula /> Hedmanien saapumisesta alkoi aika, jota kesti aina vuoteen 2013 asti. Nämä 122 vuotta Perttula toimi oppilaitoksena, ensimmäiset vuodet Perttulan tylsämielisten kasvatuslaitoksen nimellä, sittemmin muun muassa Perttulan [[koulukoti]]na, [[erityisammattikoulu]]na ja lopulta, Perttulan yhdistyttyä Kiipulasäätiön organisaatioon, osana [[Kiipulan ammattiopisto|Kiipulan koulutus- ja kuntotuskeskusta]].<ref name=Kiipula /> Valtio osti Perttulan vuonna 1895, mutta Edvin ja Emma Hedman jatkoivat laitoksen johtamista vuoteen 1909.
Rivi 12:
 
== Lähteet ==
*1. Perttulan oppilaitos - Kulttuuriympäristö- ja rakennushistoriaselvitys, Arkkitehtitoimisto ark-byroo, 2014{{Lähde tarkemmin|Julkaisutiedot? ISBN numero?}}
*2. Talojen tarinoita Miemalasta ja Hattulasta, Wanaja-Seura ry, 2013
 
=== Viitteet ===