Ero sivun ”Danevirke” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p linkkikorj
Cuprum (keskustelu | muokkaukset)
Täydennystä lähteen perusteella
Rivi 2:
[[Kuva:Dannevirke.english.png|thumb|Sijainti kartalla]]
 
'''Danevirke''' tai '''Dannevirke''', myös Danewerk, Dannewirk tai Dannewerk ({{k-non|Danavirki}}) on [[tanska]]laisten alun perin viikinkiajalla rakentama puolustusvalli [[Schleswigin herttuakunta|Etelä-Schleswigissä]], nykyisessä [[Saksa]]ssa. [[Länsi|Lännessä]] se päättyy [[ Hollingstedt]]iin ja [[Itä|idässä]] [[Hedeby]]hyn, lähelle nykyistä [[Schleswig]]in kaupunkia. AlkuperäinenSe Danevirketoimi olivuosisatojen mahtavaajan maavarustus,Tanskan jokapuolustusmuurina erottietelästä [[Jyllannintulevia niemimaa]]nhyökkäyksiä mantereestavastaan.<ref name="britannica">{{Verkkoviite | Osoite =
http://academic.eb.com/levels/collegiate/article/28703 | Nimeke = Danewirk | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Britannica Academic | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Encyclopædia Britannica, Inc | Viitattu = 19.8.2016 | Kieli = }}</ref>
 
Alkuperäinen Danevirke oli mahtava maavarustus, joka erotti [[Jyllannin niemimaa]]n mantereesta. Perimätiedon mukaan [[Tanskan kuningas]] [[Godfred]] aloitti vallin rakentamisen noin [[808]], sillä hän pelkäsi [[frankit|frankkien]] hyökkäyksiä pohjoiseen. [[Arkeologia|Arkeologisten]] kaivaustenRadiohiiliajoituksen perusteella on pystyttykuitenkin erottamaansaatu kolmeselville, että Danevirken ensimmäinen vaihe on peräisin jo 650-luvulta. Godfredin johdolla varustuksia kohennettiin, ja valleja rakennettiin myöhemmin useissa eri rakennusvaihettavaiheissa vuosienaina vuoteen 1200 saakka.<ref name="britannica" /> Saksan kuningas [[737Henrik I Linnustaja|Henrik I]] jamurtautui Danevirken läpi vuonna 934. Tämän jälkeen [[968Harald Sinihammas]] välillä.laajensi Keskiajallavallituksia, maavalliamutta vahvistettiin[[Otto hirsivarustuksin,II]] javalloitti Danevirkeäne käytettiintaas sotajoukkojenvuonna kokoontumispaikkana974.<ref name="britannica" />
 
Kuningas [[Valdemar I Suuri|Valdemar]]in aikana Danevirkeä vahvistettiin tiilimuurein. Danevirkeä käytettiin viimeisen kerran Tanskan puolustukseen vuonna [[1864]], [[Toinen Saksan–Tanskan sota|toisessa Saksan–Tanskan sodassa]], tosin heikolla menestyksellä.
Keskiajalla maavallia vahvistettiin hirsivarustuksin, ja Danevirkeä käytettiin sotajoukkojen kokoontumispaikkana. Kuningas [[Valdemar I Suuri|Valdemar]]in aikana Danevirkeä vahvistettiin tiilimuurein. Suojavarustukset alkoivat vähitellen rappeutua 1400-luvulla, kun [[Schleswig-Holstein]] liitettiin Tanskaan.<ref name="britannica" />
 
Vuonna 1848 tanskalaiset korjasivat Danevirkeä kovalla kiirellä, mutta Preussin tykistö oli vanhoille varustuksille liikaa ja preussilaiset valloittivat Danevirken 23. huhtikuuta 1848. Vuodesta 1850 lähtien puolustuslinjaa vahvistettiin ja korjattiin perusteellisesti, ja tanskalaiset pitivät Danevirkeä valloittamattomana. [[Toinen Saksan–Tanskan sota|Toisessa Saksan–Tanskan sodassa]] vuonna 1864 preussilaiset kuitenkin kiersivät linnoitetun linjan koillisesta. Tanskalaiset vetäytyivät taisteluitta, ja Preussin joukot tuhosivat Danevirken.<ref name="britannica" />
 
Tuhosta huolimatta Danevirkestä on jäänyt jäljelle runsaasti melko hyvin säilyneitä raunioita. Alueella on tehty useita arkeologisia kaivauksia, joissa on löydetty muun muassa arvokkaita riimukirjoituksia sekä suuren varuskuntakaupungin jäänteet. Varuskunta on saattanut olla Sliasthorp, joka oli kuningas Godfreyn tukikohta, kun hän jälleenrakensi Danevirkeä.<ref name="britannica" />
 
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
 
{{tynkä/Historia}}
[[Luokka:Viikinkiaika]]
[[Luokka:Schleswig-Holstein]]