|
| suomi =
| käyttö = [[Kouluratsastus#Korkea kouluratsastus|korkea kouluratsastus]]
| säkä = noin 150–160 cm
| paino =
| väri = [[kimo]];<br /> joskus musta tai ruunikko
}}
[[Kuva:Lipizzaner_DSC02439.jpg|thumb|Lipizzanhevosta talutetaan Wienin Espanjalaisessa ratsastuskoulussa]]
'''Lipizzanhevonen''' on [[hevonen|hevosrotu]], jonka nimi tulee vielä nykyäänkin lipizzanhevosiarotua kasvattavasta [[slovenia]]laisestaslovenialaisesta Lipican eli Lipizzan [[Hevossiittola|siittolasta]]. Lipizzanhevonen tunnetaan kenties parhaiten sinä rotuna, jota [[kouluratsastus|korkeaan kouluratsastukseen]] keskittynyt [[Wien]]inwieniläinen [[Espanjalainen ratsastuskoulu]] yksinomaan käyttää.
== Ominaisuudet ==
Lipizzat ovat nykyisin väriltään lähes aina [[kimo]]ja, jotka syntyvät mustina tai [[ruunikko|ruunikoina]] ja harmaantuvatvaalenevat iän myötä lopulta valkoisiksi. Joskus syntyy silti ei-kimojakin lipizzanhevosia, ja Espanjalaisessa ratsastuskoulussa pidetään perinteisesti aina yhtä tummaa hevosta.
Lipizzanhevonen on [[säkäkorkeus|säkäkorkeudeltaan]] noin 150–160 cm. Itävaltalaiset Piberin lipizzat ovat pienikokoisempia kuin [[unkari]]laisetunkarilaiset sukulaisensa, jotka ovat suurempia, laajaliikkeisempiä ja erittäin suosittuja [[valjakkoajo|vaunuhevosina]]. Lipizzanhevonen kehittyy hitaasti, mutta vastaavasti elää pitkään. Useat Espanjalaisen ratsastuskoulun oriit ovat käytössä vielä yli 20-vuotiainakin.
Lipizzanhevonen on tasapainoinen ja notkea, ja sen rauhallinen luonne tekee siitä erityisen sopivan estehevosen[[esteratsastus]]hevosen. Lipizzan jalkojen rakenne on vahva ja ne ovat voimakkaat, hyväluiset ja kovakavioiset. Takaosa on vahva ja hevonen soveltuu hyvin korkeaan kouluratsastukseen. Lavat ovat jyrkähköt ja säkä usein matala, ja tässä mielessä lipizzanhevonen sopii jopa paremmin vaunu- kuin ratsuhevoseksi. Lipizzanhevonen ei ole kovin nopea, ja hevosen liikkeet ovatkin enemmän korkeat kuin matkaavoittavatetenevät.
== Historia ==
Lipican siittola perustettiin vuonna [[1580]], jolloin lipizzarotua alettiin jalostaa tuottamalla [[Iberian niemimaa]]lta yhdeksän [[espanja]]laistaespanjalaista [[ori]]ttaoritta ja 24 [[tamma]]atammaa. Perustajaoriita on kuusi: valkoinen espanjanhevonen Pluto ([[1765]]), [[musta (hevosväri)|musta]] napolinhevonen Conversano ([[1767]]), [[ruunikko]] napolinhevonen Neapolitano ([[1790]]), [[hallakko]] [[kladrubynhevonen|kladrubynhevos]]ori Favory ([[1779]]), valkoinen [[arabianhevonen|arabi]] Siglavy ([[1810]]) ja napolin- ja [[andalusianhevonen|andalusianhevosen]] risteytys Maestoso ([[1819]]). Nykyinen lipizzanhevoskanta polveutuu näistä kuudesta kantaoriista.
Lipizzanhevosia kasvatetaan nykyään koko entisen [[Itävalta-Unkari|Itävalta-Unkarin]]n alueella. Espanjalaisen ratsastuskoulun hevoset kasvatetaan [[Itävalta|Itävallassa]] [[Graz]]in lähellä sijaitsevassa Piberin siittolassa. Myös muiden lähialueen maiden valtionsiittoloissa kasvatetaan lipizzoja.
{{Commons|Lipizzaner|lipizzanhevonen}}
==Aiheesta muuallaLähteet ==
* [{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hevosmaailma.net/lipizza.shtml | Nimeke = Lipizzanhevonen | Tekijä = Tähkämö, S. | Julkaisu = Hevosmaailma.netissä]net | Ajankohta = 29.10.2007 | Viitattu = 18.8.2016 }}
[[Luokka:Hevosrodut]]
| 