Ero sivun ”Johan Henrik Hästesko” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →‎Aiheesta muualla: - vaihdettu luokka
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 10:
Liikkalan nootin allekirjoittivat kenraalimajuri [[Carl Gustaf Armfelt (nuorempi)|Carl Gustaf Armfelt]], eversti [[Sebastian von Otter]], eversti Johan Henrik Hästesko, kevyen jalkaväen pataljoonan päällikkö [[Per af Enehjelm]], everstiluutnantti [[Otto Klingspor]], yliadjutantti [[Karl Henrik Klick]] ja ratsuväen päällikkö [[Gustaf von Kothen]]. Kirjettä lähti viemää keisarinnalle majuri [[Johan Anders Jägerhorn]].
 
Sodan alettua heinäkuussa 1788 Hästesko komensi TurunlääninTurun läänin jalkaväkirykmenttiä, joka eteni rajana olleelta Kymijoelta kohti Haminaa aina Husulaan saakka. Kuningas Kustaa III kulki joukkojen mukana. Husulassa [[31. heinäkuuta]] 1788 Hästesko ja Porin rykmentin komentaja Sebastian von Otter pyysivät kuningasta vetämään joukot omalle puolelle valtakunnan rajaa. Kuningas piti joukoille puhuttelun ja kysyi, ovatko ne valmiit seuraamaan häntä. Hästeskon yllyttämät Turunläänin jalkaväkirykmentin miehet vaikenivat, ja kuningas jäi vaille joukkojen tukea. Kun Hästesko ja von Otter uudestaan pyysivät kuningasta vetäytymään, tämä luopui Haminan valtauksesta ja joukot lähtivät perääntymään kohti rajaa.
 
Hästesko pidätettiin [[1789]] osallisuudesta kapinaan. Hänet siirrettiin Tukholmaan sotaylioikeuden tuomittavaksi. Hästesko tuomittiin kuolemaan huhtikuussa 1790, ja hänet mestattiin 8. syyskuuta 1790 Tukholman Ladugårdslandstorgetilla.