Avaa päävalikko

Muutokset

15 merkkiä lisätty ,  3 vuotta sitten
Kieliopillisia korjauksia
{{Tämä artikkeli|käsittelee Englannin kuningasta. Shakespearen näytelmästä kerrotaan artikkelissa [[Henrik VIII (näytelmä)]].}}
{| align="right"
|-
|{{Valtionjohto
==Nousu valtaistuimelle==
{{Tudor}}
Henrik sai koottua 5 000 sotilaan armeijan, ja vaikka määrä hävisi [[Rikhard III|Rikhard III:n]] joukoille, hän tiesi, että käsillä oli ainoa tilaisuus nousta Englannin kuninkaaksi. Joukot voittivat Rikhardin sotilaat [[Bosworthin taistelu]]ssa 22. elokuuta 1485, eikäeivätkä vähiten siksi, että useat Rikhardin liittolaiset (muun muassa [[Northumberland]]in jaarli [[Henry Percy]] sekä [[William Stanley|William]] ja [[Thomas Stanley]]) vaihtoivat puolta tai vetäytyivät taistelusta. Suurilta osin tämä yhteenotto päätti ruusujen sodan, vaikkei ollutkaan sen viimeinen taistelu.
 
Henrik VII:n perinnöllinen oikeus kruunuun oli heikko. Hän oli äitinsä kautta Juhana Gentin ja hänentämän kolmannen vaimonsavaimon Catherine Swynfordin jälkeläinen ja näin sukua Edvard III:lle, muttei legitiimiä vallanperimyslinjaa. Tästä ei kuitenkaan muodostunut ongelmaa, sillä taistelun jäljiltä muut kuningasehdokkaat olivat joko kuolleet tai liian heikkoja haastaakseen Henrikin.
 
Henrikin valtaa uhkasivat itsensä petetyiksi tuntevat [[aateli]]set sekä kruununtavoittelijat, jotka väittivät olevansa Rikhard III:n [[Lontoon Tower|Toweriin]] sulkemia Edvard IV:n perillisiä (muun muassa [[Perkin Warbeck]], katso [[Towerin prinssit]]). Lujittaakseen valtaansa Henrik VII meni vuonna 1486 naimisiin Edvard IV:n tyttären [[Yorkin Elisabet|Elisabetin]] kanssa. Näin hän yhdisti kilpailevat York- ja Lancaster-suvut Tudor-suvun alle ja varmisti jälkeläistensä olevan kuninkaallista verta.
== Talous ja diplomatia ==
 
Henrik VII oli talousasioissa järkevä mutta ahne monarkki, joka palautti kruunun varallisuuden ottamalla käyttöön uusia tehokkaita ja armottomia verotusmuotoja. Edvard IV:n kassan varat oli hänen vaimonsa Woodville-suku tyhjentänyt kuninkaan kuoleman jälkeen ennen Rikhard III:n valtaannousua. Arkkipiispa [[John Morton (arkkipiispa)|John Morton]]in kehittämä järjestelmä huolehti siitä, että aatelisto maksoi korotettuja veroja. VerokannonVeronkannon tehokkuutta parannettiin huomattavasti ja veronkantajat asettivat kuninkaan tuella maksuja erilaista rikkomuksista.
 
Henrik VII:n tavoitteena oli sekä ylläpitää rauhaa että luoda taloudellista vaurautta. Hän myös onnistui molemmissa. Henrik VII ei ollut sotapäällikkö jaeikä hänellä ei ollut mielenkiintoa pyrkiä voittamaan edeltäjiensä Ranskassa häviämiä alueita takaisin. Henrik solmi Ranskan kanssa Etaplesissa rauhan, joka toi rahaa Englannin kassaan sekä suoraan jaettä epäsuorasti. Henrik pyysi parlamentilta rahoitusta sodankäyntiä Ranskaa vastaan, ja se myönsikin kaksi määrärahaa kuninkaalle. Samaan aikaan Ranskalla oli muita intressejä Euroopassa, joten se maksoi Henrikille, jottei maan tarvinnut sotia.<ref name="daniell">{{Kirjaviite | Tekijä= Daniell, Christopher | Nimeke=Matkaopas historiaan:Englanti | Julkaisija=Kustannusosakeyhtiö Puijo | Vuosi=1995 | Tunniste=ISBN 951-579-022-0}}</ref> Henrik myös tuki laivanrakennusta, jokamikä vahvisti laivastoa ja paransi kauppamahdollisuuksia. Vuonna [[1495]] hän perusti Euroopan ensimmäisen ja maailman vanhimman yhä olemassa olevan [[telakka|kuivatelakan]] [[Portsmouth]]iin. Henrikin hallintokaudella [[John Cabot]] löysi [[Newfoundland]]in, joka oli Englannin ensimmäinen siirtomaa Uudessa maailmassa.
 
== Oikeuslaitoksen uudistukset ==
[[Luokka:Vuonna 1457 syntyneet]]
[[Luokka:Vuonna 1509 kuolleet]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]|}
Rekisteröitymätön käyttäjä