Ero sivun ”Paavo Tikkanen” versioiden välillä

Tikkasen vanhemmat olivat talollinen Antti Tikkanen ja Elisabet Remes. Tikkanen oli kotoisin varakkaasta perheestä ja pääsi opiskelemaan, valmistuenja valmistui ylioppilaaksi [[Porvoo]]n lukiosta vuonna 1841. Hän oli yksi ensimmäisiä [[Helsingin yliopisto]]n sukunimeltään suomalaisista opiskelijoista, noin vuodesta 1844 lähtien tunnettu Savo-karjalaisen osakunnan suomalaisuusmiehenä. Hän muun muassa toimitti ja levitti osakunnan julkaisusarjaa ''Lukemisia Suomen kansan hyödyksi'' vuosina 1845–1847, jossa oli hänen suomennoksiaan kuten ''Hauta Perhossa'' ja omia kirjoituksia. Jälkimmäiseen perustuva ''Suomen Suuriruhtinaanmaan nykyinen tilasto'' ilmestyi erikseenkin vuonna 1848. Tikkanen suomensi myös muun muassa [[Johan Ludvig Runeberg|J. L. Runeberg]]in runoutta.

Tikkanen valmistui filosofian kandidaatiksi [[Helsingin yliopisto]]sta vuonna 1847 ja väitteli tohtoriksi vuonna 1859. Hänen [[Kansantalous|kansantaloudellinen]] väitöskirjansa, nimeltään ''Väkiluku ja asukas-suhteet Suomessa'' (1859), oli ensimmäisiä suomenkielisiä väitöskirjoja. Hänen maantieteellinen oppikirjansa ''Suomen Suuriruhtinaanmaan nykyinen tilasto'' (1848) sisältää ensimmäisen suomenkielisillä nimillä ja selityksillä varustetun Suomen kartan. Nykyisessä yleiskielessä on lukuisia Tikkasen sepittämiä ilmauksia: ''aikakauskirja, ajanmukainen, asiantuntija, edustaa, esitellä, ilmiö, luento, mielipide, ominaisuus, osasto, pääsylippu, sanomalehdistö, säteillä, teollisuus, tilasto'' (merkityksessä 'tila'), ''toimia, tuote, uskonpuhdistus, uskonto, valtio, valtiopäivät, Varsinais-Suomi, vastuu, väline, ystävätär, ääntyä''.<ref name=hak>{{Kirjaviite | Nimeke = Suomen kielen rakenne ja kehitys| Julkaisija = Otava| Vuosi = 1979| Tekijä = Hakulinen, Lauri Hakulinen| Sivu = 456| Selite = 4. painos| Julkaisupaikka = Helsinki| Tunniste = | Isbn = 951-1-04680-2}}</ref>

[[File:Grave of Paavo Tikkanen (1823 - 1873), Hietaniemi cemetery, Helsinki.jpg|thumb|Paavo Tikkasen hauta [[Hietaniemen hautausmaallahautausmaa]]lla Helsingissä.]]

Tikkasen puoliso vuodesta 1851 oli Helena Maria Tengström (k. 18571829–1857), professori [[Johan Jakob Tengström]]in tytär. Heidän poikansa [[Johan Jakob Tikkanen|J. J. Tikkanen]] oli Suomen ensimmäinen taidehistorian professori, pojanpoikansa [[Robert Tikkanen]] olympiamitalisti ja pojanpojanpoikansa [[Henrik Tikkanen]] kirjailija. Heidän tyttärensä [[Johanna Schybergson|Johanna Tikkanen]] oli keksijä.

* {{kirjaviiteKirjaviite| Tekijä=Heikinheimo, Ilmari Heikinheimo| Vuosi= 1955 | Nimike= Suomen elämäkerrasto| Julkaisija = Werner Söderström Osakeyhtiö| Julkaisupaikka=Helsinki }}| Sivu =767. }}

[[Luokka{{AAKKOSTUS:Suomalaiset päätoimittajat|Tikkanen, Paavo]]}}

[[Luokka:VuonnaSuomalaiset 1823 syntyneet|Tikkanen Paavopäätoimittajat]]

[[Luokka:Vuonna 18731823 kuolleet|Tikkanen Paavosyntyneet]]