Ero sivun ”Hugo Österman” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti korjasi br tagien syntaksit tai korvasi ne {{clear}} mallinnella. Botti siirsi Viitteet osion oikealle tasolle. |
KB |
||
Rivi 1:
[[Kuva:Osterman hugo.jpg|thumb|Hugo Österman.]]
'''Hugo Viktor Österman''' ([[5. syyskuuta]] [[1892]]
==Perhetausta==
Rivi 16:
==Sisällissodan jälkeinen aika==
[[Tiedosto:Johan Laidoner and Hugo Österman 1938 in Tallinn.png|thumb|right|Viron sotaväen ylipäällikkö [[Johan Laidoner]] (oikealla) ja Suomen
Österman määrättiin sisällissodan jälkeen 10. heinäkuuta 1918 alkaen komentajaksi Jääkäripataljoona 6:een, josta muodostettiin myöhemmin Jääkäripataljoona 3 ja Kajaanin sissipataljoona ja 5. tammikuuta 1919 alkaen Itämeren jalkaväkirykmentti 1 (myöh. Porin rykmentti). Komentajan tehtävästä hän oli komennettuna syyskuussa vuonna 1920 suojeluskuntain ylitarkastajaksi ja toimi 1. huhtikuuta – 1. lokakuuta 1923 välisen ajan Helsingin suojeluskuntapiirin päällikkönä. Hän osallistui vuoden 1924 alussa niin sanottuun ''upseerikapinaan'', jonka tarkoituksena oli painostaa [[Lauri Ingman|Lauri Ingmania]] ottamaan hallitukseensa puolustusministeriksi [[Lauri Malmberg]] tiukkoine ehtoineen, johon vaatimukseen Ingman sitten myöntyikin presidentti Ståhlbergin periaatteellisesta vastustuksesta huolimatta.<ref>Alapuro 1998: 256–257.</ref> Edellä mainitun selkkauksen jälkeen hänet siirrettiin 20. kesäkuuta 1924 alkaen Sotaväen esikunnan esikuntapäällikön viransijaiseksi, jossa tehtävässä hän toimi maaliskuulle 1925. Hänet siirrettiin 29. elokuuta 1925 alkaen 3. Divisioonan komentajaksi ja nimitettiin 9. kesäkuuta 1928 alkaen [[jalkaväen tarkastaja]]ksi sijoituspaikkanaan Yleisesikunta. Hän toimi myös apulaispuolustusministerinä [[Svinhufvudin II hallitus|Svinhufvudin II hallituksessa]] 10. heinäkuuta 1930 – 21. maaliskuuta 1931 välisenä aikana ja [[Uudenmaan lääni]]n [[maaherra]]n viransijainen 17. elokuuta 1932. Lopulta hänet nimitettiin 12. tammikuuta 1933 sotaväen päälliköksi.<ref name="SJE1939"/><ref name="SJE1975"/>. Kyseisessä virassa hän toimi lokakuuhun 1939 saakka, jolloin nimike muuttui puolustusvoimain komentajaksi nousseen sotamarsalkka [[Gustaf Mannerheim]]in myötä.{{lähde}}
Rivi 71:
*Ruotsin Pohjantähden ritarikunnan 1. lk. komentajamerkki
}}
==Kirjallisuutta==▼
* Österman, Hugo: ''Neljännesvuosisata elämästäni''. WSOY, 1966.▼
==Lähteet==
===Kirjallisuus===
* Alapuro, Risto (toim.): ''Raja railona – Näkökulmia suojeluskuntiin''. WSOY, Porvoo 1998, ISBN 951-0-23032-4.
* Jernström, E.: ''Jääkärit maailmansodassa''. Sotateos oy: Helsinki 1933.
* Hartikainen, Pertti: ''Hugo Österman: Sotaväen päällikkö - rakentaja ja puolustaja''
* Onttonen, Markku: ''Jääkärikirja''
* ''Suomen jääkärien elämäkerrasto''. Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV. WSOY, Porvoo 1938.
*
===Viitteet===
{{
▲==Kirjallisuutta==
▲* Österman, Hugo: ''Neljännesvuosisata elämästäni''. WSOY, 1966.
== Aiheesta muualla ==
* {{Kansallisbiografia | id=816 | nimi=Österman, Hugo (1892–1975). | tekijä=Uola, Mikko | ajankohta=14.6.2002 }}
* [http://www.pohjanprikaatinkilta.fi/PohPr/komentajat/Osterman_HugoViktor.htm Pohjan Prikaatin Kilta: Hugo Viktor Östermanin biografia.]
{{DEFAULTSORT:Österman, Hugo}}
|