Ero sivun ”Alleeli” versioiden välillä

99 merkkiä lisätty ,  4 vuotta sitten
kielenhuolto
(kielenhuolto)
{{Tämä artikkeli|käsittelee haplotyyppiä, alleelin muotoa yleisemmin. ihmisen perimän mitokondrion ja Y-kromosomin haplotyypeistä aartikkelissa [[Ihmisen haploryhmän tyyppi]].}}
 
'''AlleelitGeenimuodot''' eli '''alleelit''' ovat saman [[geeni]]n vaihtoehtoisia muotoja, joilla on [[kromosomi]]ssa sama ''[[lokusLokus|paikka]]'' eli paikka.<ref name="BI5">{{BI5|160}}</ref> [[Diploidinen|Diploidin]] solun vastinkromosomeissa samassa geenilokuksessageenilpaikassa sijaitsevat alleelitgeenimuodot muodostavat ''alleeliparin''. KlassisenPerinteisen [[perinnöllisyystiede|perinnöllisyystieteen]] keksijä [[Gregor Mendel]] otti käyttöön käsitteen alleeligeenimuoto tarkoittamaan perinnöllisyyden perusyksikköä.
 
Diploidisolu on [[homotsygootti|samaperintäi]]nen, jos sen molemmissa vastinkromosomeissa on geenistä sama alleeligeenimuoto, tai [[heterotsygootti|eriperintäi]]nen, jos alleelitgeenimuodot ovat erilaiset. Monessa tapauksessa heterotsygootineriperintäisen parin toinen alleeligeenimuoto on [[Dominoiva ominaisuus|dominoivavallitseva]] eli vallitseva, toinen [[Resessiivinen ominaisuus|resessiivinenväistyvä]] eli väistyvä. Väistyvän ominaisuuden esilletulo on näin ollen mahdollista vain homotsygoottinasamaperintäisenä. Myös [[letaali|tappava]] alleeligeenimuoto saattaa olla olemassa heterotsygoottinaeriperintäisenä, homotsygoottinasamaperintäisenä se johtaa yksilön [[kuolema]]an.
 
AlleelitGeenimuodot voivat olla myös epätäydellisesti dominoivavallitsevia tai ko-dominoiviayhteisvallitsevia, jolloin molempien alleeliengeenimuotojen ominaisuudet ilmenevät yksilön [[fenotyyppi|fenotyypissäilmiasussa]]. Ko-dominoivatYhteisvallitsevat alleelitgeenimuodot ovat muun muassa ihmisen ABO-[[veriryhmä]]n takana. Jos samassa [[populaatio|kanna]]ssa alleelejageenimuotoja on kolme tai useampi, kyseessä on useasta geenimuodosta (''multippeli alleeli (-'' {{k-la|multiplus}} moni). Tällaisia ovat esimerkiksiEsimerkiksi ihmisen veriryhmän määrittävät alleelituseat geenimuodot. Samalla yksilöllä voi kuitenkin olla enintään kaksi alleeliageenimuotoa.
 
Perinnöllisyystieteessä organismilla normaalistieliöllä luonnossa tavanomaisesti esiintyvää alleeliageenimuotoa kutsutaan usein villialleeliksi ja muita alleelejageenimuotoja [[mutaatio|mutanttialleeleiksi]].
 
==Lähteet==
Rekisteröitymätön käyttäjä