Ero sivun ”Frankkien valtakunta” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kh |
Täydennystä lähteen perusteella |
||
Rivi 3:
'''Frankkien valtakunta''' oli pitkäaikaisin ja vaikutusvaltaisin [[germaanit|germaaniheimojen]] varhaiskeskiajalla Länsi-Eurooppaan perustamista valtakunnista.
Frankkien valtakunnan perustaja oli [[merovingit|merovingien]] sukuun kuuluva saalilaisten [[frankit|frankkien]] kuningas [[Klodvig]], joka vuonna [[486]] lopetti [[Länsi-Rooman valtakunta|roomalaisten]] herruuden [[Gallia]]ssa. Vuonna [[507]] myös ripuaariset frankit tunnustivat hänet kuninkaakseen. Klodvig valloitti [[alemannit|alemanneilta]] [[Main]]in ja [[Neckar]]in alueen ja [[gootit|länsigooteilta]] maan Garonnea myöten.
== Merovingit ==
Klodvigin seuraajat valloittivat Gallian Pyreneihin asti, idässä Thüringenin ja kaakossa [[burgundit|burgundien]] valtakunnan. Valtakuntaa kuitenkin heikensi frankkien tapa jakaa kuninkaan kuoltua tämän maaomaisuus poikien kesken. Seurauksena oli valtakunnan lohkominen kuningaskuntiin, jotka olivat vuoroin liitossa ja vuoroin sodassa keskenään. Valtakunta jakautui pääasiassa [[Austrasia]]an, [[Neustria]]an ja [[Burgundi]]in [[Maas]] ja [[Schelde]] rajoina. Valtakunnan eri osissa oli omat merovingien sukuun kuuluvat perintökuninkaansa, mutta todellinen valta oli ylimystön valitsemalla ja valtion asioita hoitavalla ''[[Major domus|major domuksella]]''.▼
Klodvigin kuoltua vuonna [[511]] valtakunta jaettiin vanhan germaanisen tavan mukaan neljään osaan hänen poikiensa [[Teoderik I (Austrasia)|Teoderik I:n]], [[Klodomir|Klodomirin]], [[Kildebert I|Kildebert I:n]] ja [[Klotar I|Klotar I:n]] kesken. Aluksi veljekset toimivat yhdessä, ja vuonna 523 he hyökkäsivät [[Burgundit|burgundien]] valtakuntaan ja surmasivat näiden kuninkaan [[Sigismund (burgundit)|Sigismundin]]. Kolodomir sai surmansa taisteluissa burgundien kanssa, ja Kildebert ja Klotar murhasivat tämä jälkeen Klodomirin pojat sekä jakoivat Klodomirin alueeet. Vuonna 531 frankit hyökkäsivät [[Visigoottien valtakunta|visigootteja]] vastaan ja valloittivat visigoottien Pyreneiden pohjoispuolella sijainneet maat. Teoderik ja Klotar valloittivat lisäksi Thüringenin. Sen jälkeen frankit löivät burgundit lopullisesti Autuinin taistelussa. Vuonna 536 frankit valloittivat [[Ostrogootit|ostrogooteilta]] Provencen. Veljiensä kuoltua Klotarista tuli vuonna 558 koko frankkien valtakunnan kuningas.<ref>Kari 2001, s. 31</ref>
Klotarin kuoltua vuonna 561 valtakunta jakautui jälleen, ja hänen poikiensa aikana sisäinen valtataistelu sai laajat mittasuhteet. Klotarin pojat [[Sigebert I]] ja [[Kilperik I]] ajautuivat sotaan keskenään. Sigebert voitti Kilperikin armeijan vuonna 575, mutta Kilperikin vaimon [[Fredegunda|Fredegundan]] lähettämät salamurhajat onnistuivat tappamaan Sigebertin. Tämän jälkeen frankkien valtakunta kärsi jatkuvista juonitteluista, sukuriidoista ja sisällissodista.<ref>Kari 2001, s. 31-32</ref>
Austrasian major domus [[Pipin Heristalilainen]] yhdisti valtakunnan vuonna [[687]], voitettuaan Neustrian kuninkaan [[Teoderik III]]:n Tertryn taistelussa. Pipin ei kuitenkaan ottanut kuninkaan arvonimeä. Vasta hänen poikansa [[Kaarle Martel]]in poika [[Pipin Pieni]] julistautui [[751]] kuninkaaksi [[Soissons]]'ssa. Näin merovingit joutuivat väistymään [[karolingit|karolingien]] kuningassuvun tieltä.▼
▲
== Karolingit ==
▲Austrasian major domus [[Pipin Heristalilainen]] yhdisti lopulta valtakunnan vuonna [[687]], voitettuaan Neustrian kuninkaan [[Teoderik III]]:n Tertryn taistelussa. Pipin ei kuitenkaan ottanut kuninkaan arvonimeä. Vasta hänen
Pipin Pienen pojan [[Kaarle Suuri|Kaarle Suuren]] aikana frankkien valtakunnan mahti oli huipussaan. Kaarle Suuri jatkoi isänsä aloittamia valloituksia Italiassa. Hän myös laajensi valtakuntaa Ebroon, Böömiin ja Elbeen asti. Joulupäivänä vuonna [[800]] paavi [[Pyhä Leo III|Leo III]] kruunasi [[Rooma]]n [[Pietarinkirkko|Pietarinkirkossa]] Kaarle Suuren keisariksi.
== Valtakunnan hajaannus ==
Frankkien valtakunta alkoi hajaantua jo Kaarle Suuren pojan [[Ludvig Hurskas|Ludvig Hurskaan]] aikana. Tällä oli kolme poikaa, jotka vaativat jokainen osansa vallasta. Ludvig Hurskaan kuoleman ([[840]]) jälkeen valtakunta jaettiin [[Verdunin sopimus|Verdunissa]] [[843]] kolmen pojan kesken perintö-osiin.
Rivi 22 ⟶ 29:
== Lähteet ==
* Risto Kari: Historian ABC. Kaikkien aikojen valtiot 2. Tammi 2001. ISBN 951-31-1094-x.
{{Viitteet}}
{{Tynkä/Historia}}
| |||