Versio 10. elokuuta 2016 kello 16.30 muokkaa Nitraus (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, ylläpitäjät 156 594 muokkausta Elinvoimainen + fix ← Vanhempi muutos		Versio 13. elokuuta 2016 kello 23.33 muokkaa kumoa 94.22.86.152 (keskustelu) Aiheesta muualla ym Uudempi muutos →
Rivi 26: \| commonscat = Equisetum arvense }} '''Peltokorte''' (''Equisetum arvense'') on yhtäläisitiöinen, [[Sanikkaiset\|sanikkaisiin]] kuuluva kasvilaji, joka on levinnyt erittäin laajalle pohjoisella pallonpuoliskolla. Suomessa laji on yleinen. == Ulkonäkö ja koko == Rivi 32: [[Kuva:515 Equisetum arvense.jpg\|thumb\|left\|Peltokorte kuvattuna Carl Axel Magnus Lindmanin teoksessa ''Bilder ur Nordens flora'' (1917–1926).]] Monivuotinen peltokorte kasvattaa erilliset kevät- ja kesäversot. Itiötähkällinen kevätverso kasvaa 10–20 cm pitkäksi. Vaaleanruskea varsi on pehmeä, uurteeton ja haaromaton, ja se lakastuu nopeasti. [[Lehti (kasvitiede)\|Lehdet]] ovat lyhyitä, yhdiskasvuisia kiehkuroita, jotka muodostavat varren ympärille hammasreunaisen tupen. Kevätverson tupet ovat väljiä ja vaaleita. Tupissa on mustanruskeita, usein osittain yhdiskasvuisia hampaita tavallisesti 10–15 kappaletta. Itiötähkä on käpymäinen. Itiöpesäkkeet sijaitsevat perällisten, kuusikulmaisten kilpien alapinnalla. Kevätversojen itiöt kypsyvät Suomessa touko-kesäkuussa. Peltokorteen alkeisvarsikko on kaksikotinen, maanpäällinen, liuskainen ja väriltään vihreä.<ref name="RETKEILYKASVIO">Retkeilykasvio 1998, s. 41, 43.</ref> Peltokortteen kesäverso kasvaa 20–40 cm pitkäksi ja on väriltään puhtaan- tai harmahtavanvihreä. Varsi on pysty, nivelikäs, koheneva tai maanmyötäinen ja sileä. Varressa on korkeahkoja harjuja tavallisesti 10–15 kappaletta. Varren keskiontelo on neljäsosa varren läpimitasta. Tupet ovat melko ahtaita, vihreitä, suippoja, ja niissä on mustahkoja hampaita tavallisesti 10–15 kappaletta. Kesäversot ovat useimmiten runsashaaraisia ja tukevahkoja, toisinaan myös niukkahaaraisia tai lähes haarattomia. Varsinkin varjossa kasvaessaan kesäversot ovat hyvinkin pitkiä ja sirottavia. Kesäverson ylä- ja keskiosassa haaran alin nivelväli on tuppea paljon pidempi ja suora. Vaurioitumisen seurauksena myös peltokortteen kesäversoissa voi olla itiötähkiä.<ref name="RETKEILYKASVIO"/> Rivi 47: == Käyttö == Peltokortteessa on paljon [[pii (alkuaine)\|piitä]] ja ~~kaliumia~~[[kalium]]ia ja parkkiaineita, joten sen kesäversoja on käytetty rohtona maksavaivoihin ja lisäämään virtsaneritystä.<ref name="DVF"/><ref name="TERVEYSKASVIT">Suomen terveyskasvit 1982, s. 188.</ref>.Sitä käytetään myös teen ainesosana.<ref name="OULUN">Oulun kasvit 2005, s. 150.</ref> Juurakkomukuloita on aikoinaan käytetty pähkinöiden tapaan.<ref>Kotimaan luonto-opas 1994, s. 16.</ref> Peltokortteen rohdoskäytössä pitää kuitenkin varoa samannäköistä, myrkyllistä [[suokorte]]tta (''E. palustre'').<ref name="OULUN"/> Korkean piihappopitoisuutensa vuoksi peltokortetta on käytetty puhdistusaineena muun muassa hopeaesineiden kiillottamiseen.<ref name="TERVEYSKASVIT"/> Rivi 66: == Aiheesta muualla == [http://www.luomus.fi/kasviatlas/maps.php?taxon=40044&year=2010 Kasviatlas 2010: Peltokortteen levinneisyys Suomessa] [http://laji.fi/taxon/MX.37721?locale=fi#show Laji.fi: Peltokorte (''Equisetum arvense'')] [http://www.yrttitarha.fi/kanta/peltokorte/ Yrttitarha: Peltokorte (''Equisetum arvense'')] [http://h108.it.helsinki.fi/virtuaalikasvio/plant.php?id=2050 Pinkka, Lajintuntemuksen oppimisympäristö: Peltokorte (''Equisetum arvense'')] [http://www.arktisetaromit.fi/fi/arktiset+aromit/yrtit/luonnonyrtit/peltokorte/ Arktiset aromit: Peltokorte] [http://frantsila.com/yrttitietopankki/peltokorte/ Frantsila: Peltokorte rohtona] [http://www.itis.gov/servlet/SingleRpt/SingleRpt?search_topic=TSN&search_value=17152 ITIS: Equisetum arvense] {{en}} [http://plants.usda.gov/core/profile?symbol=eqar United States Department of Agriculture (USDA): Equisetum arvense] {{en}} *[http://www.efloras.org/florataxon.aspx?flora_id=2&taxon_id=233500616 Flora of China: Equisetum arvense] {{en}} <gallery>

Ero sivun ”Peltokorte” versioiden välillä