Ero sivun ”Astrahanin sotaretki” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ukas (keskustelu | muokkaukset)
Ukas (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 37:
1500-luvun alkuun mennessä aikoinaan mahtava [[Kultainen orda]] oli vetäytynyt pois [[Kazanin kaanikunta|Kazanin]] ja Astrahanin alueilta ja jättänyt hallinnolliseksi perinnökseen alueille perustamansa kaanikunnat.<ref name="MEDIEVAL1"> Martin 2007 s. 226 </ref> Ordan poistumista seurannut valtatyhjiö antoi Krimin kaaneille perimisoikeuteen perustuvan mahdollisuuden vaatia alueiden omistusta, sillä [[Giray]]-dynastiaan kuuluneet kaanit polveutuivat suoraan [[Tšingis-kaani]]sta. Vuonna 1551 valtaan noussut [[Devlet I Giray]] jatkoi tätä kamppailua, jonka tarkoitus oli saattaa Kazanin ja Astrahanin valtaistuimille hänen sukulaisiaan.<ref name="Davies-12">Davies 2007, s. 12</ref><ref name="DARIUSZ"/>
 
Myös Venäjä kuului Kultaisesta ordasta irronneisiin valtioihin. Vaikka kristinusko oli säilynyt sen pääuskontona, se oli ominut ordalta monia hallinnollisia ja poliittisia piirteitä, kuten esimerkiksi [[sekularismi]]n. Se oli ollut myös poliittisesti ja taloudellisesti sitoutunut ordaan ja maksanut tälle veroja. Sekä [[Moskovan ruhtinaskunta|ruhtinaskunnan]] ajan että myöhemmän [[Moskovan VenäjänVenäjä|tsaarin valtakunnan]] itäiset raja-alueet olivat hajanaisesti asuttua aromaastoa, jonka vuoksi eri kaanikuntien tataarien oli helppo tehdä ryöstöretkiä sen alueelle. Venäläiset olivat pyrkineet irtautumaan veronmaksuista kaanikunnille ja näiden poliittisesta vaikutusvallasta jo Moskovan suuriruhtinaiden aikana, mutta erityisesti vuonna 1547 valtaan noussut [[Iivana IV Julma]] pyrki kääntämään hallinnolliset olosuhteet Venäjän eduksi.<ref name="KHODARKOVSKY-242"> Khodarkovsky 1999 s. 241&ndash;242</ref>
 
Säilyttääkseen Astrahanin valtaistuimen sen kaani pyysi apua Venäjältä, joka Krimin tataarien perinteisenä vastustajana käytti hyväkseen kaanikuntien välisen kahakoinnin synnyttämää tilaisuutta. Tsaari Iivana Julma valtasi Kazanin 1552 ja alisti Astrahanin kaanikunnan vasalliläänikseen 1554, jonka jälkeen sitä johti venäläisten asemaansa nostama kaani [[Derviş Ali]]. Ali liittoutui kuitenkin Krimin tataarien kanssa ja nousi kapinaan ajaakseen Venäjän pois alueelta. Venäläisarmeija palasi Astrahaniin ja valtasi sen uudelleen 1556&ndash;1557. Tällä kertaa Iivana Julma pyrki vakiinnuttamaan valtansa alueella monin keinoin. Vanha pääkaupunki [[Xacitarxan]] poltettiin ja sen läheisyyteen rakennettiin tilalle uusi Astrahanin kaupunki, jonka keskellä olevalle Volgajoen saarelle venäläiset pystyttivät raskaalla tykillä varustetun linnakkeen. Entisen kaanikunnan alue liitettiin kiinteäksi osaksi Venäjän alueita ja venäläiset alkoivat suorittamaan [[Etninen puhdistus|etnistä puhdistusta]], jossa tataareja surmattiin ja osia turkinsukuisesta [[Nogait|nogai]]-paimentolaiskansasta ajettiin pois. Tilalle tuotiin muun muassa [[Kalmukit|kalmukkeja]].<ref name="Brill">Encyclopaedia of Islam vol. 1, s. 721&ndash;722</ref><ref name="DARIUSZ"/><ref name="MEDIEVAL2"/>