Ero sivun ”Arkkiveisu” versioiden välillä
→Arkkiveisujen aiheet
Tjp (keskustelu | muokkaukset) |
|||
|
Arkkiveisuissa oli usein käskevä tai ojentava sävy. Ne olivat sivistyneistön rahvaalle kirjoittamia opetuksia, joissa edellytettiin ahkeruutta ja kuuliaisuutta. Työ olikin onnettomuuksien ohella keskeinen arkkiveisujen aihepiiri ja esittämisympäristö. Veisut tarjosivat rahvaalle opetusta ja ajanvietettä työn lomaan, kuten [[Gabriel Tuderus|Gabriel Tuderuksen]] talonpoikia ylistävän veisun alkusanoista voidaan lukea. "Ruumis raukka ratki raukee,/Jolles joskus työstä taukee,/Jollain jutul itsees iloit,/Väsynt väkees välist virvot;/Sill sä suuret surut soitat,/Työhön suas sorkiaks saata.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Kannisto, Päivi| Nimeke =Suolatut säkeet : Suomen ja suomalaisten diskursiivinen muotoutuminen 1600-luvulta Topeliukseen| Vuosi = 2007| Kappale = | Sivu = | Selite = Painettu väitöskirja: Rantanen Päivi: Suolatut säkeet. SKS, Helsinki 1997. ISBN 951-717-947-2| Julkaisija = Ellibs, Turku | Tunniste =978-952-99867-3-6 (PDF)}} [http://kirjatohtori.blogspot.com/2007/06/suolatut-sakeet.html Kirja www:ssä]</ref>
Suomessa arkkiveisuja kirjoittivat etupäässä papit tai muut oppineet miehet, jotka olivat ammattinsa puolesta rahvaan kanssa tekemisissä. He muotoilivat sanansa yleisönsä karkeana
== Arkkiveisujen kirjoittajia ==
| |||