Ero sivun ”Varissuo” versioiden välillä

Varissuon alueelta tiloja omistaneet Turun evankelilais-luterilaiset seurakunnat laittoivat alueen kaavoituksen vireille 1960-luvun alussa. Jotta rakentaminen olisi ollut mahdollista, asemakaava-alueen piti olla pääosiltaan rakentajan hallussa. Kaupunki hankki alueelta tiloja haltuunsa, ja aloitti seurakuntien kanssa maanvaihto- ja asemakaavoitussopimusneuvottelut 1970–1971. Vuoden 1971 marraskuussa allekirjoitetun sopimuksen myötä kaupunki antoi alueelta 55 hehtaaria seurakunnille. Vastineeksi kaupunki sai 160 hehtaaria maata muualta Turusta, kuten [[Runosmäki|Runosmäestä]] ja nykyisen [[Turun ylioppilaskylä|ylioppilaskylän]] alueelta. <ref name=":0">{{Kirjaviite|Tekijä=LaitinenKauppi, Marjukka & Rasinkangas, Jarkko (toims.)|Nimeke=Varissuon 30 vuotta – tavoitteista todeksi|Julkaisija=Kirja-Aurora|Luku=|Vuosi=2006|Selite=Kauppi, Sanna: Tuliko Varissuosta hyvä lähiö?|Sivu=20–22}}</ref>

Varissuolla alueen eri sektorien toimijat ovat tehneet jo pitkään aktiivista aluetyötä kaupunginosan kehittämiseksi. Turun lähiöistä Varissuolla on monipuolisimmat palvelut.<ref name="varissuo, kirosanasta normilähiöksi">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.ts.fi/onlineuutiset/lahialueturun+seutu/88672.html/Varissuo+kirosanasta+normilahioksi | Nimeke =Varissuo, kirosanasta normilähiöksi|Tekijä=Miettunen, Sari|Ajankohta=16.11.2009|Viitattu=11.8.2016|Julkaisu=Turun Sanomat}}</ref> [[Varissuon liikekeskus|Varissuon liikekeskuksessa]] toimii päivittäistavarakauppoja, [[kirjasto]], terveyskeskus, [[Kansaneläkelaitos|Kela]]n palvelupiste, sosiaalitoimisto, Varissuon kirkko, nuorisotalo, kioski, neljä ravintolaa, posti ja paljon muita liikkeitä. Muita palveluita ovat kaksi [[peruskoulu]]a, [[lukio]], kuntorata, jalkapallokentät, tenniskentät ja jäähalli.