Ero sivun ”Lauri Törni” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa |
Kumottu : annettua lähdettä tuskin käytetty lähteenä koska "lähde" on julkaistu tekstiä myöhemmin. |
||
Rivi 70:
Vuoden vaihteessa komppania majoittui Jouhivaaraan [[Seesjärvi|Seesjärven]] etelärannalle. Helmikuussa komppaniaan saapui pitkä mies Turusta, [[Mauno Koivisto]], myöhemmin tasavallan presidentti. Seesjärven pohjoisrannalle oli sijoitettu Neuvostoliiton 33. hiihtoprikaati ja Jalkaväkirykmentti 55. Neuvostoliittolaiset lähettivät jatkuvasti vahvoja partioita häiritsemään suomalaisia.
Maaliskuun 16. ja 17. päivien välisenä yönä puna-armeijan joukot hyökkäsivät pataljoonan vahvuisella osastolla Seesjärven etelärannalle ja piirittivät suomalaisten tukikohtaa. Paikalle hälytettiin Osasto Törni, joka vastaiskullaan selvitti tilanteen. Noin kolmensadan hengen vihollisosastosta kaatui 82 miestä ja 32 joutui vangiksi. Sotasaaliiksi tuli 58 konepistoolia, viisi liekinheitintä, kaksi pikakivääriä ja muun muassa 115 paria suksia.<ref>Karhunen 1972: 256.
Toisen Degtjarev "Emma" -[[pikakivääri]]n sai hyökkäykseen osallistunut jääkäri Koivisto. Törnin miehistä kahdeksan kaatui ja 11 haavoittui. II armeijakunnan komentaja, kenraaliluutnantti [[Paavo Talvela]], välitti ylipäällikkö [[Carl Gustaf Emil Mannerheim|Mannerheimin]] ja omat kiitoksensa joukoille. Kiitokset kohdistuivat erityisesti jääkärikomppanialle ja luutnantti Lauri Törnille.<ref>Brantberg 2000: 257–258.</ref>
Rivi 76:
Neuvostoliiton suurhyökkäyksen alettua kesäkuussa Törnin jääkärikomppania joutui ottamaan vastuun koko Jouhivaaran lohkosta, kun Erillinen pataljoona 14 siirrettiin [[Karjalankannas|Karjalankannakselle]].<ref>Rönnquist, Vuorenmaa 1993: 49.</ref> Eräässä vastaiskussa komppania tuhosi 60 vihollista.<ref name="HV/419">Hurmerinta, Viitanen 2004: 419.</ref>
Osasto Törniä tarvittiin [[5. kesäkuuta]] etelämpänä [[Säämäjärvi|Säämäjärven]] pohjoispuolella torjumaan kaksi etenevää vihollisrykmenttiä. Lähes kahden vuorokauden taistelujen aikana Törnin osasto tuotti viholliselle satojen miesten tappiot. Jääkärikomppania menetti näissä taisteluissa haavoittuneina, kaatuneina ja kadonneina 31 miestä, joista kolme upseeria.<ref name="brantberg/258">Brantberg 2000: 258.
== Mannerheim-risti ja sotimisen loppu Suomessa==
Törni nimitettiin Mannerheim-ristin ritariksi numero 144 heinäkuun 9. päivänä 1944.<ref>Karhunen 1972: 252.</ref> "Luutnantti Törni on luontainen johtajakyky, kylmäverinen ja neuvokas", kirjoitti 1. Divisioonan komentaja kenraalimajuri [[Uno Fagernäs]] Mannerheim-risti esityksessään 23. maaliskuuta 1944. Sanoo perusteluissaan.<ref>Hurmerinta, Viitanen 2004: 416.</ref> "Talvisodassa ja nykyisessä sodassa hän on useasti osoittanut erityistä urhoollisuutta, taitoa ja neuvokkuutta.<ref>Karhunen 1972: 253.</ref> Rohkeutensa ja intonsa ansiosta hän on saanut juurrutetuksi koko osastoonsa loistavan taisteluhengen ja on siten vaikuttanut henkilökohtaisesti huomattavasti taistelun edellytyksiin.<ref>Brantberg 2000: 258. (huom! ko. teksti ei ole Fagernäsin esityksestä)
Fagernäsin esitys ritariksi ei tuottanut vielä toivottua tulosta. Uusintaesityksen ritariksi nimittämiseen teki II Armeijakunnan komentaja kenraalimajuri [[Einar Mäkinen]] 8. heinäkuuta 1944. Perusteluissaan hän viittaa Fagernäsin esitykseen joiltain osin lisättynä, sekä toteaa: "''toivottavaa on, että luutnantti Törni saisi kantaa Mannerheim-ristiä, sillä hänen tarumainen onnensa ei voine aina jatkua".''<ref name="HV/419"/> Vasta tämän uusintaesityksen jälkeen ylipäällikkö nimitti Törnin ritariksi jo seuraavana päivänä. Perusteluissaan ylipäällikkö toteaa, että hänellä on mitä parhaimmat taistelijan ja sissipäällikön ominaisuudet.<ref name="HV/419"/>
Rivi 274:
* [http://personal.inet.fi/clan/hotone/torni/index.html Törni 41-48 (Suomen Kuvalehti 37/2003]
* [http://www.arlingtoncemetery.net/larry-thorne.htm Arlington National Cemetery Biography: Larry Alan Thorne, Major, United States Army (epävirallinen)]
{{Metatieto}}
| |||