|
==Onnettomuus==
Illalla noin klo 21.15 vene ajoi pimeässä karille noin yhden [[meripeninkulma]]n päässä Mulan-nimisestä saaresta suuntaan 150 astetta ({{coord|59|47|33|N|023|04|47|E|display=inline|region:FI-18_scale:10000_type:landmark}}). Paikka sijaitsee noin 500 metriä etelään väylästä. Törmäyksessä kariin veneen vasen peräsin tunkeutui pohjalaudoituksen läpi, vene tuli ohjauskyvyttömäksi ja sai vuotoja pohjaan. Viikinki-veneestä''Viikingistä'' lähetetyt hätämerkit havaittiin [[Russarö]]n linnakkeella, ja niistä meni tieto [[merivartiosto]]lle. Ensi vaiheessa etsintöihin osallistuivat Hangon merivartioaseman vene ''NV-13'' ja meripelastuksen hälytysryhmiin kuulumaton merivoimien tykkivene ''Karjala''. ''NV-13'' sai näkyviinsä onnettomuusveneen lähettämät valomerkit, mutta ei hätämerkkien loputtua enää löytänyt onnettomuuden uhreja, vaikka se olikin klo 22.30 onkin ohittanut karilleajopaikan hyvin läheltä. Ajelehdittuaan noin tunnin lounaaseen päin karilleajopaikasta ''Viikinki'' upposi ja ihmiset joutuivat +8-asteisen veden varaan kohtalokkain seurauksin. Kalastusalus ''Veronica'' löysi seuraavana aamuna ensimmäiset kolme hukkunutta vedestä pieneen ''Sportyak''-jollaan köyttäytyneenä. Muut hukkuneet löytyivät ajelehtimasta. Yhtä ruumista ei koskaan löydetty.
==Onnettomuuden tutkinta==
Väylältä poikkeamisen syytä ei ole käytettävissä olevan aineiston perusteella voitu selvittää. Tutkintaraportti kuitenkin esittää joitakin olettamuksia siitä, miten tämä olisi voinut tapahtua. Näistä olettamuksista useampikin perustuu siihen, että lähempänä rannikkoa kulkevan väylän, Kalvholmin linjan, linjaloistot näkyvät ''Viikingin'' käyttämälle Svartgrundin linjalle; Kalvholmin linjan jatke johtaa lähes suoraan karilleajopaikalle. Jos tarkoituksena olisi ollut kääntyä Svartgrundin linjalta etelään eroavalle Kummelskärin linjalle, on helppo sekoittaa Kalvholmin linja Kummelskärin linjaan, varsinkin, kun Kalvholmin linjan valot tulevat näkyviin ensin. Toisaalta, jos veneessä olisi ollut vanhentunut merikartta, (mikä vaikuttaa mahdolliselta, vaikkei sitä varmasti voida osoittaa), olisi Svartgrundin linja sen mukaan johtanut kohti Mulanin saarta, ja tältä linjalta olisi pitänyt kääntyä etelään käyttäen linjaa, jota onnettomuushetkellä ei enää ollut olemassa. Jos poikkeaminen olisi tehty Kalvholmin linjan valojen mukaan, tosiasiallisesti kuitenkin Mulanin eteläpuolista uutta linjaa kulkien, olisi poikettu Svartgrundin linjalta kohti karilleajopaikkaa. Sekin mahdollisuus on esitetty, että ''Viikingissä'' olisi erehdytty käyttämään Kalvholmin linjan valoja Svartgrundin linjan valojen sijasta, esim. jos huomio on hetkeksi siirtynyt pois veneen ohjaamisesta; tämä olettamus lienee jossain määrin epätodennäköinen, koska linjojen kompassisuunnat poikkeavat melko paljon toisistaan ja myös linjojen loistojen ympäristössä olevat valot eroavat huomattavasti.
Onnettomuustutkinnan yhteydessä ei tullut esille mitään, minkä perusteella voitaisiin päätellä, että vuotoja olisi yritetty tukkia. Kun [[Onnettomuustutkintakeskus|tutkintatoimikunta]] upotti ylös nostetun veneen uudelleen [[Hangon satama]]ssa, todettiin, että se upposi noin tunnissa, kun kaikki veneessä olleet pumput (kaksi sähkökäyttöistä pumppua ja käsikäyttöinen kalvopumppu) olivat toiminnassa. Upotuskokeessa veneeseen vuosi vettä keskimäärin 510 l/min, kun taas kaikkien pumppujen yhteenlasketun tehon arvioitiin olleen 160 l/min. Tosiasiallinen pumppausteho onnettomuuden tapahtuessa lienee ollut jonkin verran pienempi, koska toinen sähköpumpuista oli tukkeentunut. Se vaihdettiin ennen upotuskoetta.
Etsintätoimien johto ja koordinointi oli puutteellista. Meripelastuksen I hälytysryhmään kuulunut pelastusristeilijä ''Russarö'' sai tiedon etsinnästä vasta klo 23.15, niinkun ikääntaas I hälytysryhmään kuulunut Hangon luotsiasema ei saanut tietoa lainkaan. Etsinnän alkuvaiheessa ''NV-13'' ja tykkivene ''Karjala'' toimivat toisistaan tietämättä.
Tämän onnettomuuden tutkinnassa oli mukana oikeusministeriön edustajana [[Kari Lehtola]]. Tutkintaa käytettiin myöhemmin pohjana, kun onnettomuustutkintaan luotiin yleisiä työmenetelmiä, ja koordinoitiin meripelastustoimintaa Suomessa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.pelastustieto.fi/2001/pt1001-3.html | Nimeke = Onnettomuustutkija Kari Lehtola jäi eläkkeelle | Ajankohta = 2001 | Julkaisija = Pelastustteto | Viitattu = 10.12.2013 }}</ref>
==Hylyn nosto==
Merivartioston [[vartiolaiva]] [[Valpas|''Valpas'']] yritti ensin nostaa venettä. Valpaksen''Valppaan'' kaksi ensimmäistä nostoyritystä 8. ja 9. lokakuuta 1978 epäonnistuivat nostoliinojen katkettua, ja vene upposi molemmilla kerroilla uudestaan vahingoittuen jonkin verran lisää. Suomen ainoa [[nosturi|uiva nosturi]] - joka oli aikoinaan nostanut troolari [[Gurli|''Gurlin'']]n pohjasta - oli työssä Oulussa, joten paikalle oli hankittava toinen riittävän tehokas alus. Ainoa muu tällaiseen pystyvä alus oli [[kaapelilaiva Putsaari|kaapelilaiva ''Putsaari'']]. Tältä alukselta nostotyö onnistui 12. lokakuuta 1978.
''Viikinki''-venelläveneellä tehtiin tutkintaan liittyviä kokeita, ja niiden päätyttyä hylky myytiin vakuutusyhtiön huutokaupassa Hangossa. Sen osti [[espoo]]lainen Åke Sundell, joka kunnosti sen käyttökuntoon, nyt ''Viking''-nimisenä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20070927152229/http://www.puuvene.fi/content/view/23/44/ | Nimeke = Viking | Tekijä = | Selite = Internet Archivessa, tallennettu 27.9.207 | Julkaisu = Puuvene-lehti | Ajankohta = 5.2.2007 | Julkaisija = Klippi Design Management Oy | Viitattu = 9.3.2015 | Kieli = }}</ref>
== Lähteet ==
|
