Wikipedia

Ero sivun ”Sikasson alue” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
linkki
täydennystä
Rivi 1:
[[Kuva:Mali - Sikasso.svg|thumb|225px|Sikasson alue Malin kartalla.]]
'''Sikasson alue''' ({{k-fr|Région de Sikasso}}) on hallintoalue [[Mali]]n eteläosassa. Sen pinta-ala on 71&nbsp;790 neliökilometriä.<ref name="syntheseplan 22">{{VerkkoviitePlan, | Osoite = http://wwws.csa-mali.org/plans/Sikasso/P_S_A_Syntregion_sikasso.pdf | Nimeke = Synthèse des Plans Communaux de Sécurité Alimentaire de la Région de Sikasso 2007–2011 | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 2008 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 1722.6.2012 | Kieli = {{fr}} }}</ref> Asukkaita on 2,6&nbsp;643&nbsp;200 miljoonaahenkeä henkeä(vuonna 2009)<ref>{{VerkkoviiteRGPH, | Osoite = http://instats.gov.ml/documentation/sikasso.pdf | Nimeke = Resultats provisoires RGPH 2009 (Région de Sikasso) | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 1714.6.2012 | Kieli = {{fr}} }}</ref>.
 
==Maantiede ja ilmasto==
Sikasson alue rajoittuu pohjoisessa [[Koulikoron alue|Koulikoron]] ja [[Ségoun alue|Ségoun]] alueisiin, idässä [[Burkina Faso]]on, etelässä [[Norsunluurannikko]]oon ja lännessä [[Guinea]]an. Alueen pohjoisosa kuuluu [[Sudan (alue)|Sudanin]] ja keski- sekä eteläosa [[Guinea (alue)|Guinean]] vyöhykkeeseen. Suurimmat joet ovat [[Bani]]in laskevat [[Banifing]], [[Bagoé]] ja [[Baoulé (joki)|Baoulé]] sekä [[Niger (joki)|Nigerin]] sivujoki [[Sankarani]]. Jälkimmäinen on liikennöintikelpoinen heinäkuun ja tammikuun välisenä aikana. [[Sélingué]]ssa on vuonna 1981 rakennettu vesivoimalaitos. Seudulla on huomattavia [[kulta]]esiintymiä.<ref name="synthese" />
Sikasson alue rajoittuu pohjoisessa [[Koulikoron alue|Koulikoron]] ja [[Ségoun alue|Ségoun]] alueisiin, idässä [[Burkina Faso]]on, etelässä [[Norsunluurannikko]]oon ja lännessä [[Guinea]]an<ref name="plan 22" />. Sen pohjois- ja koillisosa on [[Koutialan tasanko]]a, joka kohoaa etelässä ja lounaassa [[Banin–Nigerin ylänkö|Banin–Nigerin ylängöksi]]. Korkein kohta on 800 metriä korkea Kokoumvuori.<ref>Plan, s. 25–26.</ref>
 
Tärkeimmät vesistöt ovat [[Bani]]n alkujoet [[Banifing]], [[Bagoé]] ja [[Baoulé (joki)|Baoulé]], [[Niger (joki)|Nigerin]] sivujoki [[Sankarani]] ja jälkimmäiseen yhtyvä [[Wassoulou Ballé]]. Luonnonjärviä ovat [[Katiorniba]] ja [[Kambo]]. Sankaranijoella on [[Sélingué]]n tekojärvi.<ref>Plan, s. 25, 74.</ref> Hyötykaivannaisiin kuuluvat [[nikkeli]], [[litium]], [[alumiini]] ja [[kulta]]<ref name="plan 44">Plan, s. 44.</ref>.
Alue käsittää seitsemän piiriä: [[Bougounin piiri|Bougouni]], [[Kadiolon piiri|Kadiolo]], [[Kolondiéban piiri|Kolondiéba]], [[Koutialan piiri|Koutiala]], [[Sikasson piiri|Sikasso]], [[Yanfolilan piiri|Yanfolila]] ja [[Yorosson piiri|Yorosso]]. Niihin kuuluu 144 maalaiskuntaa sekä kolme kaupunkikuntaa: [[Bougouni]], [[Koutiala]] ja [[Sikasso]]. Kyliä on yhteensä 1831.<ref name="synthese" />▼
 
Alueen pohjoisosa kuuluu [[Sudan (alue)|Sudanin]] ja eteläosa [[Guinea (alue)|Guinean]] ilmastovyöhykkeisiin. Vuotuinen sademäärä on pohjoisessa 700 ja etelässä 1400 millimetriä.<ref name="plan 26">Plan, s. 26.</ref> Kasvillisuus vaihtelee sudanilais-guinealaisesta metsävyöhykkeestä [[savanni]]in ja [[galleriametsä|galleriametsiin]]<ref name="synthese 4">Synthèse, s. 4.</ref>. Eläinkunta käsittää muun muassa [[antilooppi|antiloppeja]], [[leijona|leijonia]], [[leopardi|leopardeja]], [[pahkasika|pahkasikoja]], [[sakaali|sakaaleja]], [[paviaani|paviaaneja]] sekä monia lintu- ja kalalajeja. Alueella on 26 suojelumetsää ja kaksi eläintensuojelualuetta.<ref name="plan 26" />
Asukkaat ovat etupäässä [[senufot|senufoja]], [[miniankat|miniankoja]] ja [[bambarat|bambaroita]]. Lisäksi on [[dogonit|dogoneja]], [[fulbet|fulbeja]] ja [[bobot|boboja]]. Norsunluurannikon levottomuudet ovat tuoneet alueelle tuhansia pakolaisia.<ref name="synthese" />
 
==Hallinnollinen jako ja asutus==
Sikasson alueen kautta kulkevat [[Bamako]]sta, [[Ségou]]sta ja [[Mopti]]sta Burkina Fasoon ja Norsunluurannikolle johtavat maantiet. Seudun pääelinkeinot ovat maanviljely ja karjanhoito. Tärkeimmät viljelykasvit ovat [[puuvilla]], [[maissi]], [[durra]], [[riisi]], [[peruna]], [[bataatti]] ja [[maniokki]]. Kotieläimiä ovat naudat, lampaat ja vuohet. Lisäksi harjoitetaan kalastusta, keräilyä ja kaupankäyntiä. Teollisuus on keskittynyt maataloustuotteiden jalostukseen.<ref name="synthese" />
▲AlueSikasson alue käsittää seitsemän piiriä: [[Bougounin piiri|Bougouni]], [[Kadiolon piiri|Kadiolo]], [[Kolondiéban piiri|Kolondiéba]], [[Koutialan piiri|Koutiala]], [[Sikasson piiri|Sikasso]], [[Yanfolilan piiri|Yanfolila]] ja [[Yorosson piiri|Yorosso]]. Niihin kuuluu 144 maalaiskuntaa sekäja kolme kaupunkikuntaa: [[Bougouni]], [[Koutiala]] ja [[Sikasso]].<ref name="plan 22" /> Kaupunkiväestön osuus on 16,1 %<ref>RGPH, s. 19.</ref>. Kyliä on yhteensä 1831.<ref name="syntheseplan 22" />.
 
Alueella asuu 18,2 % Malin väestöstä<ref>RGPH, s. 84.</ref>. Asukastiheys on [[Bamako]]n jälkeen maan suurin, 37,1 henkeä neliökilometrillä<ref>RGPH, s. 20.</ref>. Asukkaat ovat etupäässä [[senufot|senufoja]], [[samot|samoja]], [[miniankat|miniankoja]], [[bambarat|bambaroita]], [[bobot|boboja]], [[dogonit|dogoneja]], [[fulbet|fulbeja]] ja [[mandinkat|mandinkoja]]. Vallitsevat uskonnot ovat [[islam]], [[animismi]] ja [[kristinusko]].<ref name="plan 27">Plan, s. 27.</ref>
Alueella on viisi julkista ja viisi yksityistä [[lyseo]]ta sekä kuusi julkista ammattikoulua. Terveyspalvelut käsittävät sairaalan, seitsemän poliklinikkaa, 165 terveysasemaa ja 17 yksityisvastaanottoa.<ref name="synthese" />
 
==Historia==
Alueen historiaan kuuluu [[Kangaba]]sta Nigerjoen varrelta muuttaneiden [[mandelaiset kielet|mandekansojen]] perustama [[Kénédougoun kuningaskunta]]. Sikassosta tuli sen keskuspaikka kuningas [[Tiéba Traoré]]n aikana vuonna 1886.<ref name="plan 27" />
 
==Liikenne ja elinkeinot==
Sikasson alueen kautta kulkevat Bamakosta, [[Ségou]]sta ja [[Mopti]]sta Burkina Fasoon ja Norsunluurannikolle johtavat maantiet. Asfaltoitujen teiden yhteispituus on 886 kilometriä. Sikassossa on lentoasema ja Bougounissa ja Koutialassa lentokentät. [[Malitel]]in ja [[Orange (teleoperaattori)|Orangen]] matkapuhelinverkot kattavat kaikki piirit.<ref>Plan, s. 34–35.</ref>
 
Alueen pääelinkeinot ovat maanviljely, karjanhoito, kalastus ja metsien hyödyntäminen. Tärkeimmät viljelykasvit ovat [[hirssi]], [[durra]], [[maissi]], [[riisi]], [[puuvilla]], [[maapähkinä]], [[lehmänpapu]] ja [[fonio]]. Sikasson alue tuottaa 70 % Malin puuvillasta. Lisäksi kasvatetaan vihanneksia ja hedelmiä. Kotieläimiä ovat naudat, lampaat, vuohet, aasit, siat, siipikarja ja vähäisessä määrin hevoset. Karjanhoidon tuottavuus on heikko. Vuotuinen kalansaalis on noin 14&nbsp;000 tonnia. Metsiä käytetään puunhankintaan, keräilyyn ja metsästykseen.<ref>Plan, s. 30, 34.</ref> Alueen tärkein teollisuusyritys on puuvillaa jalostava [[Compagnie Malienne de Développement des Textiles]]. Lisäksi on pienimuotoista elintarviketeollisuutta.<ref>Plan, s. 75–76.</ref> Etelän kultaesiintymiä hyödynnetään sekä teollisesti että perinteisin menetelmin<ref name="plan 44" />. Sélinguéssa on vuonna 1981 rakennettu vesivoimalaitos<ref name="synthese 4" />.
 
==Koulutus ja terveydenhuolto==
Vuonna 2008–2009 alueella toimi 39 esikoulua, 2085 peruskoulua, 27 [[lyseo]]ta, kaksi opettajainkoulutusinstituuttia, 25 teknistä ja ammattikoulua, 217 koulutus- ja kehittämiskeskusta, 176 lukutaitokoulua, kolme koulutusakatemiaa ja 11 opetuksen tukikeskusta<ref>Plan, s. 36.</ref>. Vuonna 2009 koulua kävi 71,1 % alakouluikäisistä (tytöistä 65,0 %), mikä on lähellä Malin keskiarvoa<ref>RGPH, s. 68.</ref>.
 
Terveyspalvelut käsittivät vuonna 2009 198 terveyskeskusta, 9 poliklinikkaa, kaksi sairaalaa, terveysasemia, apteekkeja ja yksityisvastaanottoja. Palvelujen taso on vaatimaton.<ref>Plan, s. 41.</ref>
 
==Matkailu==
Alueella on useita historiallisia, kansatieteellisiä ja luonnonnähtävyyksiä. Sikassossa järjestetään vuosittainen [[balafon]]inmusiikin festivaali [[Triangle du Balafon]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://officetourismemali.com/index.php?option=com_content&view=article&id=795&Itemid=131&lang=fr | Nimeke = Office Malien du Tourisme et de l'Hôtellerie | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = | Viitattu = 6.8.2016 }}</ref> Matkailu ja sen palvelut ovat kuitenkin vielä vähäisiä. Alueella toimii 34 majoituslaitosta, joissa on yhteensä 820 vuodepaikkaa (vuonna 2010).<ref>Plan, s. 43, 54.</ref>
 
==Lähteet==
* {{Verkkoviite | Osoite = http://www.instat-mali.org/contenu/rgph/rastr09_rgph.pdf | Nimeke = 4ème Recensement Général de la Population et de l’Habitat du Mali (RGPH). Analyse des resultats definitifs. Théme 2: Etat et structure de la population | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = | Viitattu = 6.8.2016}}
* {{Verkkoviite | Osoite = http://malidiaspora.org/IMG/pdf/psdr_sikasso_version_finale.pdf | Nimeke = Plan Stratégique de Développement Régional de Sikasso 2011–2020 | Tekijä = | Ajankohta = 2011 | Julkaisu = | Viitattu = 6.8.2016}}
* {{Verkkoviite | Osoite = http://fsg.afre.msu.edu/mali_fd_strtgy/plans/sikasso/psa_synthese_region_sikasso.pdf | Nimeke = Synthèse des Plans Communaux de Sécurité Alimentaire de la Région de Sikasso 2007–2011 | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 2008 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 6.8.2016}}
 
===Viitteet===
{{Viitteet}}
 
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Sikasson_alue”