Ero sivun ”Finnoon allas” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kh
Rivi 4:
'''Suomenojan allas''' (myös '''Finnoon allas''', '''Suomenoja''', '''Finnoo''', '''Finno''' tai ennen vuotta 1963 '''Finnoonlahti''', {{k-sv|Finnåviken}}) on Etelä-[[Espoo]]ssa Ali-[[Suomenoja]]lla sijaitseva 17 [[hehtaari]]n laajuinen [[järvi]] tai [[kosteikko]]. Alue oli aiemmin luonnontilainen merenlahti, kunnes se pengerrettiin vuonna 1963 erilleen merestä Suomenojan [[jätevedenpuhdistamo]]n saostusaltaaksi. Vuonna 1972 altaan käyttö jäteveden saostamisessa lopetettiin, minkä jälkeen sitä täytettiin maa-aineksella 1980-luvulle asti. Nykyään allasta käytetään vain häiriötilanteissa puhdistamon tasausaltaana.
 
Altaalla pesii monipuolinen ja runsas kosteikkolinnusto. Altaan ja sen reuna-alueiden [[linnut|linnustoa]] on seurattu kartoitusten avulla 1960-luvulta lähtien. Vuoden 2000 kartoituksen mukaan runsain pesimälaji oli kansallisesti vaarantunut [[naurulokki]], joita pesi altaalla 850 paria. Alueen erikoisuuksia ovat [[liejukana]] (7seitsemän paria), [[harmaasorsa]] (4neljä paria, vuonna 2005 10kymmenen paria) ja [[mustakurkku-uikku]] (11 paria). Suomenojan allas on Suomen tärkeimpiä pesimäalueita näille lajeille. Kaikkiaan altaalla ja sen läheisyydessä pesi kartoituksen mukaan 36 lajia ja 1 079 paria lintuja.
 
Kesällä allasta hyödyntävät myös monet lähistöllä pesivät vesilintupoikueet ja [[sulkasato]]iset vesilintukoiraat. Linnusto on runsas myös keväisin ja syksyisin: allas on tärkeä [[Muuttolintu|muutonaikainen]] levähdysalue vesilinnuille ja [[kahlaajat|kahlaajille]].
 
Allas on matala, liejupohjainen ja erittäin ravinteikas. Kasvillisuus on rehevää: suurin osa altaasta on tiheää [[järviruoko]]- ja [[osmankäämi]]kasvustoa. Avovesialueiden ainoa [[uposkasvi]] on harvinainen [[hentokarvalehti]], laji, joka löydettiin ensimmäisen kerran Suomesta juuri FinnoonlahdeltaSuomenojan altaasta. Se on saapunut todennäköisimmin lintujen kuljettamana. Hentokarvalehti on altaassa hyvin runsas: kasvusto täyttää nykyään suuren osan avovedestä.
 
Suomenojan allasta kiertää [[luontopolku]], jonka varrella on kaksi [[lintutorni]]a. Altaan pohjoispuolella on suhteellisen luonnontilaisena säilynyt ruoikkoluhta ja itäpuolella nykyisin [[laidun|hevoslaitumena]] käytettävä [[tulvaniitty]]. Altaan pohjois- ja itäpuolta kiertää Suomenoja, joka on erotettu siitä penkereellä. Alue on [[pääkaupunkiseutu|pääkaupunkiseudun]] suosituimpia [[Lintuharrastus|linturetkikohteita]].