Ero sivun ”Kekkosen I hallitus” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tureku (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Jannex (keskustelu | muokkaukset)
Lisätietoa hallituksen muodostamisesta + viite
Rivi 1:
'''Kekkosen I hallitus''' oli [[Suomi|Suomen]] tasavallan 33. [[hallitus]]. Se oli [[Suomen Keskusta|Maalaisliiton]], [[Kansallinen Edistyspuolue|Edistyspuolueen]] ja [[Ruotsalainen kansanpuolue|RKP]]:n muodostama porvarillinen [[vähemmistöhallitus]], jolle kertyi 307 hallituspäivää. Hallitus toimi [[17. maaliskuuta]] [[1950]] - [[17. tammikuuta]] [[1951]].
 
[[Fagerholmin I hallitus|Fagerholmin hallitus]] erosi 1. maaliskuuta 1950. Seuraavana päivänä [[eduskunnan puhemies]] [[Urho Kekkonen]] ja eduskuntaryhmien edustajat kävivät keskustelemassa presidentti [[J. K. Paasikivi|J. K. Paasikiven]] kanssa hallituskysymyksestä. Kekkonen ilmoitti 14. maaliskuuta ottaneensa vastaan tehtävän muodstaa hallitus. Kekkosen hallitus nimitettiin lopulta 17. maaliskuuta.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Simonen, Salama | Nimeke = Mitä Missä Milloin 1951 | Vuosi = 1950 | Sivu = 16–17 | Julkaisija = Kustannusosakeyhtiö Otava | Julkaisupaikka = Helsinki}}</ref>
Ulkoministerinä yhtäjaksoisesti elokuusta 1944 lähtien toiminut, presidentti [[J. K. Paasikivi|J. K. Paasikiven]] lähimpiin avustajiin ja neuvonantajiin kuulunut, puolueisiin sitoutumaton [[Carl Enckell]] kieltäytyi terveyssyihin vedoten enää jatkamasta tehtävässä, ja presidentti nimitti ulkoministeriksi [[Ahlström Oy]]:n apulaisjohtajan, vuorineuvos [[Åke Gartz]]in. Sisäministeri [[Lauri Riikonen]] siirtyi syksyllä 1950 [[Kuopion lääni]]n maaherraksi ja uudeksi sisäministeriksi tuli kansanedustaja [[Johannes Virolainen]].
 
Ulkoministerinä yhtäjaksoisesti elokuusta 1944 lähtien toiminut, presidentti [[J. K. Paasikivi|J. K. Paasikiven]] lähimpiin avustajiin ja neuvonantajiin kuulunut, puolueisiin sitoutumaton [[Carl Enckell]] kieltäytyi terveyssyihin vedoten enää jatkamasta tehtävässä, ja presidentti nimitti ulkoministeriksi [[Ahlström Oy]]:n apulaisjohtajan, vuorineuvos [[Åke Gartz]]in. Sisäministeri [[Lauri Riikonen]] siirtyi syksyllä 1950 [[Kuopion lääni]]n maaherraksi ja uudeksi sisäministeriksi tuli kansanedustaja [[Johannes Virolainen]].
Kekkosen I hallitus merkitsi eräänlaista ulkopoliittista käännekohtaa Suomen suhteissa Neuvostoliittoon. Kekkonen otti presidentti [[Juho Kusti Paasikivi|Paasikiveä]] aktiivisemman roolin, ja suostui , toisin kuin presidentti, allekirjoittamaan [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] sponsoroiman [[Maailman rauhanneuvosto]]n vetoomuksen [[Ydinase|atomiaseen]] kieltämiseksi. Lisäksi kesäkuussa 1950 Kekkonen matkusti [[Moskova]]an sopimaan ensimmäisen viisivuotissopimuksen Suomen ja Neuvostoliiton keskeisestä kaupankäynnistä.
 
Kekkosen I hallitus merkitsi eräänlaista ulkopoliittista käännekohtaa Suomen suhteissa Neuvostoliittoon. Kekkonen otti presidentti [[Juho Kusti Paasikivi|Paasikiveä]] aktiivisemman roolin, ja suostui , toisin kuin presidentti, allekirjoittamaan [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] sponsoroiman [[Maailman rauhanneuvosto]]n vetoomuksen [[Ydinase|atomiaseen]] kieltämiseksi. Lisäksi kesäkuussa 1950 Kekkonen matkusti [[Moskova]]an sopimaan ensimmäisen viisivuotissopimuksen Suomen ja Neuvostoliiton keskeisestä kaupankäynnistä.
 
Hallituksen toimintaa vaikeutti [[Korean sota|Korean sodan]] laukaisema [[inflaatio]]kehitys, sekä työmarkkina- ja muiden etujärjestöjen vaatimukset. [[Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliitto|SAK]] uhkasi hallitusta [[yleislakko|yleislakolla]] kaksi kertaa ja [[MTK]] kieltäytyi 1950 keväällä korottamasta työntekijöidensä palkkoja, ellei maidon ja viljan hintaa saada nostettua.