Wikipedia

Ero sivun ”Symbioosi” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
turvatuu ----> turvautuu
lisätty käsitteitä
Rivi 1:
[[Tiedosto:Common clownfish.jpg|thumb|[[Vuokkokala]]n (''Amphiprion ocellaris'') ja [[Heteractis magnifica|merivuokon]] (''Heteractis magnifica'') suhde on yksi esimerkki symbioosista.]]
'''SymbioosiYhteiselo''' eli '''symbioosi''' ([[kreikan kieli|kreikan]] sanoista ''σύν'' (syn) ’kanssa, yhdessä’ ja ''βίωσις'' (bios) ’elämä’) merkitsee [[biologia]]ssa kahden tai useamman [[eliö]]lajin edustajien läheistä yhteiseloayhteiselämää.<ref name="BI3">{{BI3}}</ref>
 
Tiukimmin määriteltynä<ref>Tirri, Lehtonen, Lemmetyinen, Pihakaski, Portin: Biologian sanakirja. Otava 2001. ISBN 951-1-17618-8.</ref> symbioosi tarkoittaa lajien välistä [[vuorovaikutus]]suhdetta, josta molemmat osapuolet hyötyvät.
Rivi 8:
Kaikkein laajimmin ymmärrettynä symbioosilla voidaan viitata kaikkiin [[laji]]en välisiin vuorovaikutussuhteisiin, joista on haittaa enintään toiselle osapuolelle. Nämä suhteet luokitellaan tarkemmin neljään luokkaan:
 
#''[[Mutualismi (biologia)|MutualismiYhteistoiminta]]'' eli mutualismi: molemmat osapuolet hyötyvät toisistaan (+,+ -suhde; vastaa yllä esitettyä suppeampaa symbioosin määritelmää) esim. herkkutatti ja mänty.
#''[[Kommensalismi|Pöytävierassuhde]]'' eli kommensalismi: toinen osapuoli hyötyy toisesta tuottamatta tälle kuitenkaan haittaa (+,0 -suhde) esim. jäkälä ja mänty.
#''[[Amensalismi|Epäsuora haittasuhde]]'' eli amensalismi: toinen osapuoli aiheuttaa toiselle (usein tiedostamattaan) haittaa hyötymättä tästä kuitenkaan itse (0,- -suhde).
#''[[Loisinta]]'' eli parasitismi: loinen saa isännästään yksipuolista hyötyä (+,- -suhde) esim. kääpä ja koivu.
 
Symbioosilla voidaan viitata myös [[yksilö]]iden tai [[populaatio|kantojen]]iden välisiin suhteisiin.
 
Jos symbioosin toinen osapuoli on selvästi suurempi kuin toinen, kutsutaan suurempaa isännäksi ja pienempää ''symbiontiksi''. Ekto- eli [[Ektosymbioosi|pintasymbioosi]]ssa symbiontti elää isäntänsä pinnalla, ruuansulatuskanavissa tai rauhasten huokosissa. Endo- eli [[Endosymbioosi|sisäsymbioosi]]ssa symbiontti puolestaan elää isäntänsä kudosten sisällä joko solujen sisälläsisä- tai niiden ulkopuolella.
 
Biologi [[Lynn Margulis]] on esittänyt, että symbioosi on merkittävä eteenpäin vievä voima [[evoluutio]]ssa. Hänen mukaansa [[Charles Darwin|Darwinin]] evoluutioteoria on puutteellinen väittäessään pelkän kilpailun ja eloonjäämistaistelun aiheuttavan evoluutiota, ja että elämä on levinnyt maapallolle verkostoitumalla, ei taistelulla. Toisaalta yhteistyötä tekevät organismiteliöt ovat kilpailukykyisempiä yksineläviin organismeihineliöihin nähden.
 
Symbioosi ei ole sopimuksellinen yhteistyö, vaan se vallitsee vain niin kauan kuin se on paras vaihtoehto kaikille osapuolille. Olosuhteiden muutoksesta johtuen tai osapuolten elinkaaren edetessä symbioosi saattaa loppua. Tällöin symbiontista saattaa esimerkiksi tulla loinen tai isäntä saattaa käyttää symbiontin ravinnokseen.
Rivi 37:
[[Kanervakasvi]]t ja [[kämmekkäkasvit]] ovat hyvin riippuvaisia niiden kanssa yhteiselämää viettävistä sienirihmastoista. Myös muilla kasveilla sienirihmasto saattaa yhteistyötarkoituksessa ympäröidä kasvin juuren muodostaen erityisen [[sienijuuri|sienijuuren]] eli ''mykorritsan''.
 
Kasvit kehittyivät todennäköisesti endosymbioosin seurauksena, kun yhteyttävä [[syanobakteerit|syanobakteerisinibakteeri]] alkoi elää jonkin yksisoluisen alkueliön sisällä. SyanobakteeristaSinibakteerista kehittyi soluelin, [[viherhiukkanen]].
 
== Ihmisen symbiooseja ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Symbioosi”