Ero sivun ”Perimyssota” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kuva |
w |
||
Rivi 1:
[[Tiedosto:Battle-of-Fontenoy.jpg|pienoiskuva|300px|Fontenoyn taistelu 1745. [[Itävallan perimyssota]] käytiin, kun [[Maria Teresia]] peri [[Habsburgien monarkia]]n. Siihen liittyivät mukaan monet ajan eurooppalaisista valtioista, kuten Ranska, Preussi, Espanja, Baijeri, Saksi, Napolin kuningaskunta, Genovan tasavalta, Ruotsi, Itävalta-Unkari, Iso-Britannia, Braunschweig-Lüneburg, Alankomaiden tasavalta, Saksi, Sardinian kuningaskunta ja Venäjä.]]
'''Perimyssota''' on [[sota]], jonka osapuolet kannattavat eri vallanperijää [[Monarkki|monarkiksi]]. Tyypillisesti perimyssota on [[Kruununtavoittelija|kruununtavoittelijoiden]] kesken käyty [[sisällissota]], jossa tavoittelijoita tukevat kuninkaallisen [[hovi]]n kilpailevat ryhmittymät. Perimyssotiin saattavat osallistua ja niitä saattavat myös käynnistää ulkomaat liittoutumalla jommankumman osapuolen kanssa, jolloin sota saattaa laajentua eri osapuolten liittolaissuhteiden myötä monta valtiota käsittäväksi kokonaisuudeksi.
Perimyssodat liittyvät erityisesti historiallisiin yhteiskuntiin, joiden valtiomuotona olivat esimerkiksi [[feodalismi|feodalistinen]] [[monarkia]] tai [[absoluuttinen monarkia]]. Noina aikoina tyypillisesti valta kuului perimisjärjestyksen mukaan yksilöille, jotka edustivat omia [[Dynastia|dynastioitaan]], kuningashuoneita ja aatelissukuja. Erityisesti Euroopassa kuningashuoneet ja aatelissuvut naittivat jäseniään eri valtioiden ja vasallivaltioiden kuningashuoneisiin ja toisiin aatelissukuihin, ja toivotussa tapauksessa syntyneiden lasten myötä suku sai itselleen perimisoikeuteen perustuvan mahdollisuuden vaatia edesmenneen hallitsijan alueita itselleen. Lisäksi hallitsija saattoi kuoltuaan jättää useita lapsia, jotka pahimmissa tapauksissa kiistelivät kaikki keskenään pääsystä valtaistuimelle.
| |||