Ero sivun ”Perimyssota” versioiden välillä

27 merkkiä lisätty ,  6 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
[katsottu versio][katsottu versio]
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Tämän vuoksi myös Euroopan ulkopuolella syntyi perimissotia, vaikka kuningashuoneiden väliset naimakaupat eivät yleensä samalla tavalla siirtäneet perimisoikeuksia valtakunnan tai kuningashuoneen ulkopuolelle kuin Euroopassa. Joissakin periytyvän monarkian valtioissa ja valtakunnissa pyrittiin estämään perimyssotia eri keinoin. Esimerkiksi [[Osmanien valtakunta|Osmanien valtakunnassa]] perimyssotia pidettiin vaarallisena, koska [[Osmanien interregnum]]in aikana (1402-1413) käytiin monta sotaa, joissa edesmenneen [[Bayezid I]]:n pojat taistelivat kukin vuorollaan vallasta. Näiden sotien aikana kuoli paljon ihmisiä ja omaisuutta tuhottiin valtavasti. Valtakunta oli myös vaarassa jakautua ja menettää alueitaan. Välttääkseen saman vaaran [[Mehmed II]] surmautti kaikki veljensä noustuaan valtaistuimelle 1444. Tapa jäi käyttöön yli kahdensadan vuoden ajaksi.
 
Vallan, valtakunnan tai sen osien periminen olivat tyypillisiä sodan syitä aina 1700-luvun lopulle asti, jolloin valta alkoi jakautumaan kuningashuoneilta ja aatelistolta kansaa edustaville laitoksille. Useimmista monarkioista tuli [[Perustuslaillinen monarkia|perustuslaillisia]], eikä sotimisen aloittaminen ollut enää yksinomaan monarkin päätettävissä. Vaikka konflikteja ja sotia on syntynyt myös uudempia [[valtiomuoto]]ja edustavien valtioiden sisälle ja välille, niin yksi nykyaikaisen valtiomuodon [[Demokratia|demokraattisen]] [[Tasavalta|tasavallan]] merkittävistä puolustuksista on se, ettei sen vapailla ja yleisillä vaaleilla valittavaan valtiojohtoon perustuva järjestelmä mahdollista enää perimissodan syntymistä.
 
==Perimyssotia==
19 428

muokkausta