Versio 30. toukokuuta 2012 kello 22.15 muokkaa Coen (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 40 100 muokkausta w, f ← Vanhempi muutos		Versio 1. elokuuta 2016 kello 15.49 muokkaa kumoa 87.95.247.75 (keskustelu) lisätty "lyijyhaulien kiellot ja rajoitukset" Merkkaus: Visuaalinen muokkaus Uudempi muutos →
Rivi 4: ==Käyttö== [[Haulikko\|Haulikon]] [[patruuna]]ssa käytetään tavallisimmin pieniä, halkaisijaltaan useimmin 2-9 mm:n hauleja, jotka on valmistettu [[lyijy]]stä, nykyisin myös [[tina]]sta, [[sinkki\|sinkistä]], [[volframi]]sta, [[teräs\|teräksestä]] tai [[vismutti\|vismutista]]~~. Lyijyhaulien käyttö on useissa maissa – myös [[Suomi\|Suomessa]] – kielletty vesilintujen kuten [[sorsastus\|sorsastuksessa]] lyijyn myrkyllisyyden ja ympäristöhaittojen vuoksi~~. Pienimpiä hauleja on yhdessä ammuksessa jopa useita satoja latauksesta ja [[kaliiperi]]sta riippuen. Tähän saakka tavallisin ''lataus'' on ollut 36 grammaa (12- tai 20 mag. kaliiperisissa ammuksissa). Haulien koko ilmaistaan joko halkaisijan mukaan millimetreinä tai numero- ja kirjaintunnuksin, esimerkiksi nro 9 (2,03 mm) tai BB (4,57 mm). == Valmistus == [[Metsästys\|Metsästäjät]] ja [[sotilas\|sotilaat]] valmistivat itse ampumatarvikkeensa aina 1700-luvulle saakka. Pienten ammushaulien valmistus oli luotien valamista vaikeampaa, suuremmat 5–6 millin ns. susihaulit voitiin tehdä kuten luodit eli käsityönä luotipihtejä muistuttavissa valupihdeissä. Esimerkiksi [[musketti\|musketit]] tai [[kivääri]]n patruunat voitiin ladata vain yhdellä isolla ”haulilla”. Tällöin puhutaan kuitenkin palloluodista tai kuulasta, eroksi hauleihin tai ns. täyteisiin. Pienet haulit tehtiin alun perin valuttamalla lyijyä siivilän läpi vesiastiaan, mutta näin saadut pisaranmuotoiset haulit olivat huonokäyntisiä. Pyöreitä hauleja varten piti valuttaa sulaa lyijyä 20–30 metriä korkeasta ''haulitornista'' seulan läpi, josta ne lähes vapaassa pudotuksessa muotoutuivat pallonmuotoisiksi ja kovettuivat hauleiksi. Pudottamisen jälkeen haulit lajiteltiin kokonsa mukaan. Suomen kuuluisin haulitehdas on ollut [[Pispalan Haulitehdas]] [[Tampere]]ella, joka perustettiin 1855. Haulikon ohella myös [[pienoiskivääri\|pienoiskivääreihin]] on valmistettu pienin haulein ladattuja patruunoita tuhoeläinten torjuntaan. Pyöreiden haulien ohella valmistetaan myös kuutionmuotoisia tarkoituksena saavuttaa lähietäisyyksiltä tavallista laajempi osuma-alue. == Lyijyhaulien kiellot ja rajoitukset == Lyijy on [[ympäristömyrkky]], joka kulkeutuu esimerkiksi petolintujen elimistöön niiden saaliseläimiin jääneiden haulien kautta. Eniten se kertyy [[Merikotka\|merikotkiin]]: joka kolmas Suomen uhanalaisista merikotkista kuolee [[Lyijymyrkytys\|lyijymyrkytykseen]], joka todennäköisesti johtuu lyijyhauleista riistassa tai vesilinnuissa. Lyijymyrkytys aiheuttaa yleensä hitaan kuoleman. Eviran tutkijan mukaan lyijyammusten käyttö tulisi kieltää kokonaan.<ref name=":0">{{Verkkoviite\|osoite=http://yle.fi/uutiset/merikotkien_kuolemiin_yllattava_syy_lyijymyrkytys/7889294\|nimeke=Merikotkien kuolemiin yllättävä syy: lyijymyrkytys\|viitattu=2016-08-01}}</ref> Tanska on kieltänyt lyijyammusten käytön kokonaan. Norjassa oli aiemmin täyskielto, mutta vuonna 2015 lakia muutettiin, ja lyijyhaulien käyttö kiellettiin vain kosteikkoalueilla ja ampumaradoilla. Ruotsissa ja vuodesta 1996 lähtien myös Suomessa lyijyhaulien käyttö on kielletty vesilintujen metsästyksessä kuten [[sorsastus\|sorsastuksessa]]. Poikkeuksena on lintujen tärkeä talvehtimisalue Ahvenanmaa, jossa kieltoa ei ole.<ref name=":0" /> ==Lähteet==

Ero sivun ”Hauli” versioiden välillä