Avaa päävalikko

Muutokset

7 merkkiä lisätty ,  3 vuotta sitten
p
linkin tarkennus
Hatanpään kartano syntyi, kun Hatanpään niemen alueella sijainneet kolme taloa yhdistettiin kartanoksi 1690-luvulla. Kartanon maanviljely kehittyi erityisesti [[Hans Henrik Boije]]n (1716–1781) kaudella vuosina 1756–1778. Boije otti käyttöön uusia viljelymenetelmiä ja lajikkeita: hän oli muun muassa yksi ensimmäisistä, jotka alkoivat kasvattaa [[peruna]]a myyntiin. Boije perusti läheiseen [[Otavala]]n kylään kehruukoulun vuonna 1757 [[pellava]]n kehruutaidon edistämiseksi.
 
Boije perusti kartanon ympärille englantilaistyylisen puiston, jota hoiti jopa 30 puutarharenkiä. Boije kokeili myös [[valkomulperi]]puiden kasvatusta [[kasvihuone]]issa. Näiden puiden lehdistä olisi saatu ravintoa [[Mulperiperhonen|mulperiperhosen]] toukille, ja Boije haaveilikin oman [[silkki|silkintuotannon]] aloittamisesta mahdollisesti läheisen [[Kaarilan kartano]]n omistaneen [[Turun akatemia]]n professorin [[Pehr Adrian Gadd]]in innostamana.<ref name=puutarha/>
 
Ruotsin kuningas [[Kustaa III]] oli Suomen-matkallaan vuonna 1775 kartanossa Boijen vieraana ja antoi tällöin määräyksen kaupungin perustamisesta läheisen [[Tammerkoski|Tammerkosken]] rannalle. Boije oli ollut mukana kaupungin perustamista suunnitelleessa komiteassa ja suositellut tällöin kaupungin perustamista omistamansa [[Tammerkosken kartano]]n maille. Boije myikin Tammerkosken kartanon kruunulle 1777 tulevan kaupungin alueeksi. Pian tämän jälkeen Boije myi myös Hatanpään kartanon [[kruununvouti]] [[Gabriel Ahlman]]ille 1778 siirtyessään [[Helsinki]]in [[Hämeen ja Uudenmaan lääni]]n maaherraksi. Ahlman harjoitti tilalla perinteistä maanviljelyä. Muun muassa viljeltiin ruista, vehnää, ohraa, kauraa ja hernettä sekä lisäksi sekaviljaa.<ref name=puutarha/>
18 709

muokkausta