Ero sivun ”Georgianjuutalaiset” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Removing Link FA template (handled by wikidata) |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
{{
|
| lippu =
| lipun leveys =
| lipun selite =
| kokonaismäärä = 220 000▼
| kuvat =
| kuvien selite =
| uskonnot= [[juutalaisuus]]▼
| kielet= [[venäjän kieli|venäjä]],[[georgian kieli|georgia]], [[heprea]]▼
| alue1 = {{Georgia}}
| määrä1 =
| viite1 =
| alue2 = {{Israel}}
| määrä2 =
| viite2 =
▲| uskonnot = [[juutalaisuus]]
| sukulaiskansat =
| huomautukset =
}}
'''Georgianjuutalaiset''' ovat
==Historia==
===Varhainen historia===
[[tiedosto:Georgian JewsXIX.jpg|thumb|vasen|Georgianjuutalaisia Tbilisissä 1800-luvulla.]]
Georgian keskiaikaisten kronikoiden mukaan ensimmäiset juutalaiset saapuivat nykyisen Georgian alueelle 700-luvullea [[eaa.]] [[Assyria]]n levittäytyessä tuolloisen [[Israelin kuningaskunta|Israelin kuningaskunnan]] alueelle. Assyrian hallitsija [[Nebukadressar II|Nebukadressarin]] vallattua [[Jerusalem]]in vuoden 586 paikkeilla juutalaisia muutti suurempana joukkona [[Kartli]]n eli tuolloin laajasti Iberiana tunnetulle alueelle Georgiaan sen tuolloiseen pääkaupunki [[Mtskheta]]an. Paikanpäällä juutalaisille luovutettiin maata edellytyksellä, että he maksaisivat veroja. Tulevien vuosisatojen aikana tapahtui myös useita muita vastaavia juutalaisten muuttoliikkeitä Georgiaan, esimerkiksi [[rooman valtakunta|roomalaisten]] tuhotessa [[Jerusalemin toinen temppeli|Jerusalemin toisen temppelin]] ensimmäisellä vuosisadalla [[jaa.]] Juutalaiset sopeutuivat ympäristöönsä ilmeisen hyvin ja kronikoiden mukaan esimerkiksi heidän puhumansa [[aramean kieli|aramea]] oli aikanaan [[georgian kieli|georgian]] ohella alueen huomattavin kieli. Juutalaiset liittyvät myös Georgian kristittyyn perinteeseen yhteyksiensä Israelin alueelle kautta.<ref name="EJD">{{Kirjaviite | Tekijä = M. Avrum Ehrlich | Nimeke = Encyclopedia of the Jewish diaspora : origins, experiences, and culture | Vuosi = 2009 | Luku = | Sivu = 1119-1122 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = ABC-CLIO | Tunniste = ISBN 978-1-85109-873-6 | Kieli = {{en}} }}</ref>
===Keskiaika===
Keskiajalla suuri osa juutalaisista oli muiden georgialaisten tapaan [[maaorjuus|maaorjia]]. Yhteisöön kuului kuitenkin myös menestyneitä kauppiaita ja juutalaiset hallitsivatkin [[armenialaiset|armenialaisten]] ohella alueen kauppaa. Itsenäisessä Georgian kuningaskunnassa tai georgialaisissa ruhtinaskunnissa juutalaisiin ei kohdistettu merkittävää vainoa. Juutalaisyhteisöjä oli eri puolilla georgiaa, vaikkakin Mtskhetaa pidettiin yhteisön keskuksena. Vuosien aikana juutalaiset omaksuivat kulttuuriinsa monia georgialaisia tapoja ja esimerkiksi georgian kielen. Georgian juutalaisista muodostuikin esimerkiksi [[Aškenasijuutalaiset|aškenasi]]- ja [[Sefardijuutalaiset|sefardijuutalaisten]] ohella kokonaan oma ryhmänsä.<ref name="EJD" />
===Venäjän keisarikunta===
[[tiedosto:Kutaisi cemetery of Jews 2.jpg|thumb|Juutalaista hautausmaata [[Kutaisi]]ssa.]]
1800-luvun aikana Georgian ruhtinaskunnat päätyivät [[Venäjän keisarikunta|Venäjän keisarikunnan]] alaisuuteen. Venäjän lakien laajentuminen käsittämään Georgian juutalaiset poisti monet heidän kansalaisoikeuksistaan. Lisäksi maaorjuus lakkautettiin saman vuosisadan lopulla, mutta sen lakkauttamisen myötä monet juutalaiset päätyivät kokonaan maattomiksi. Monista tulikin tämän jälkeen käsityöläisiä tai kauppiaita. Venäjän keisarikunnan aikana Georgiaan muutti myös aškenasijuutalaisia muualta Venäjältä. 1800-luvun lopulla Georgian juutalaisista tuli aktiivisia [[sionismi|sionistisessa]] liikkeessä. Ensimmäinen sionistinen järjestö Georgiassa perustettiin vuonna 1897 [[Tbilisi]]ssä. Paikallisesta [[rabbi]] [[David Baazov]]ista tuli myös yksi kansainvälisesti jjohtavista sionisteista. Samoihin aikoihin toinen rabbi [[Abraam Khvoles]] perusti ensimmäisen juutalaisen koulun [[Tskhinvali]]in ja elvytti [[heprea]]n käyttöä.<ref name="EJD" />
===Neuvostoliitto===
Georgiasta tuli lyhyeksi aikaa [[Georgian demokraattinen tasavalta|itsenäinen valtio]] Venäjän keisarikunnan romahduksen jälkeen vuonna 1918. Itsenäinen Georgia soi juutalaisille jälleen täydet oikeudet ja he osallistuivat suuremmissa määrin julkisiin tapahtumiin. Georgian lyhyt [[Puna-armeijan hyökkäys Georgiaan|itsenäisyys päättyi]] [[Bolševikit|bolševikkien]] kautta 1920-luvulla ja Georgiasta tuli osa [[Neuvostoliitto]]a.<ref name="EJD" /> Vuoden 1926 väestönlaskennan mukaan [[Neuvostoliitto|Neuvostoliitossa]] oli yli 21 000 georgianjuutalaista, joista 96,6 % puhui georgiaa äidinkielenään<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Narody Rossii: entsiklopedija | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Bolšaja Rossijskaja entsiklopedija | Vuosi = 1994 | Sivu = 158 | Tunniste = ISBN 5-85270-082-7}}</ref>. [[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] aikana Georgian juutalaisia palveli Neuvostoliiton armeijassa ja kotirintamalla. [[Israel]] itsenäistyi vuonna 1948, mutta Neuvostoliiton viranomaiset estivät paikallisten juutalaisten maastamuuton maahan. Vu8onna 1969 useat georgianjuutalaisperheet kirjoittivat kirjeen [[Yhdistyneet kansakunnat|Yhdistyneille kansakunnille]] vaatien oikeutta muuttaa Israeliin ensimmäisenä vetoamuksena asian puolesta Neuvostoliitossa. Israel käytti tätä sittemmin laajasti kamppanijoidessaan juutalaisten kohtelua vastaan Neuvostoliitossa. Maastamuuttoa koskevia säädöksiä lievenettiin sen jälkeen, kun joukko georgianjuutalaisia järjesti [[nälkälakko|nälkälakon]] Moskovassa vuonna 1971.<ref name="EJD" />
===Nykyaika===
[[tiedosto:Tbilisi synagogue, Hanukkah - prayer 01.jpg|thumb|Rukoilua synagogassa Tbilisissä.]]
Juutalaisten maastamuutto kasvoi erityisesti 1980-luvun aikana ja jatkui aina 1990-luvulle saakka Neuvostoliiton romahtamisen myötä. Vuonna 1989 Georgiassa asui vielä 24 720 juutalaista, mutta 1990-luvun loppupuolella jäljellä oli enää noin 14 000. Vuonna 2002 määrä oli vain 3 772. Israelissa georgianjuutalaiset keskittyivät muutettuaan etenkin [[Tel-Aviv]]in ja [[Askalon]]in kaupunkeihin. Georgiassa ja etenkin sen pääkaupunki Tbilisissä toimii kuitenkin edelleen useita juutalaisia järjestöjä ja sielläö ilmestyy myös useita juutalaisia lehtiä, kuten ''Menora'' ja ''Shalom''.<ref name="EJD" />
==Lähteet==
| |||