Ero sivun ”Jacob van Ruisdael” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
käännetty enwikistä
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 38:
Taidehistorioitsijoiden ja kriitikoiden keskuudessa Ruisdaelin maineella on ollut arvostuksen kautensa ja alhonsa vuosisatojen saatossa. Vuonna 1781 [[Royal Academy of Arts]]in perustaja Sir [[Joshua Reynolds]] ihaili Ruisdaelin maisemien raikkautta ja voimaa. Pari vuosikymmentä myöhemmin muut englantilaiset kriitikot olivat vähemmän vaikuttuneita. Vuonna 1801 Royal Academy of Artsin professori [[Henry Fuseli]] ilmaisi halveksuntaansa koko hollantilaista maisemamaalauskoulukuntaa kohtaan vähätellen, ettei se ole enempää kuin ”paikan jäljennöstä”. Huomionarvoista on, että yksi Fuselin oppilaista oli Constable, jonka ihailu Ruisdaelia kohtaan pysyi muuttumattomana. Samoihin aikoihin Saksassa kirjailija, valtiomies ja tutkija [[Johann Wolfgang von Goethe]] ylisti Ruisdaelia ajattelevaksi taiteilijaksi, jopa runoilijaksi.
 
Nykyaikaa lähempänä olevatMyöhemmät taidehistorioitsijat ovat asettaneet Ruisdaelin arvon korkealle. [[Waldemar Januszczak]]ista hän on ihmeellinen tarinankertoja. Januszack ei pidä häntä kaikkien aikojen mahtavimpana maisemamaalarina mutta on erityisen vaikuttunut hänen teini-ikäisenä tekemistään teoksista: ”ihmenuori, joka meidän pitäisi asettaa sijalle 8 tai 9 Mozartin asteikolla”.
 
Vaikka monia Ruisdaelin teoksia oli näytteillä [[Art Treasures Exhibition, Manchester 1857|Art Treasures Exhibitionissa]] vuonna 1857 Manchesterissa ja siitä lähtien monenlaisissa muissa suurissa näyttelyissä ympäri maailman, vasta vuonna 1981 taidenäyttely omistettiin yksinomaan Ruisdaelille. Yli 50 maalausta ja 35 piirrosta ja etsaustyötä oli näytteillä, ensin [[Haag]]in [[Mauritshuis]]issa, ja sitten vuonna 1982 [[Fogg Museum]]issa [[Cambridge (Massachusetts)|Cambridgessa Massachusettsissa]]. Vuonna 2006 Lontoon kuninkaallinen taideakatemia isännöi Ruisdael-näyttelyä ''Master of Landscape'', joka esitteli teoksia yli 50 kokoelmasta.
Rivi 44:
== Tulkinta ==
 
Ei ole 1600 –luvun dokumentteja, jotka osoittaisivat, joko suoraan tai toisen käden lähteen kautta, mitä Ruisdael pyrki välittämään taiteellaan. Vaikka teos ''Juutalainen hautausmaa'' hyväksytään yleisesti elämän haurauden allegoriaksi, on paljon kiistelty siitä, kuinka muita teoksia pitäisi tulkita. Asteikon toisessa päässä on [[Henry Fuseli]], jonka näkemyksen mukaan niillä ei ole mitään merkitystä ollenkaan ja ne ovat yksinkertaisesti kuvauksia luonnosta. Toisessa päässä on [[Franz Theodor Kugler]], joka näkee merkitystä miltei kaikessa
 
== Kokoelmat ==