Ero sivun ”Kärnäiitti” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pois maininta että kuvan kivi ollut säälle alttiina (tuontapaisia kraaterijärvien rannoilla, myös järvivesi vaikuttanut rapautumiseen)
Johdannon selkeytys, lisälähde, lähteen muodon korjaus
Rivi 1:
[[Kuva:Kärnäiitti pala.JPG|thumb|Kärnäiittiä.]]
[[File:Kärnäiitti.JPG|thumb|Kärnäiittikimpale [[Keski-Suomen luontomuseo]]ssa]]
'''Kärnäiitti''' on paikallinen nimitys Suomen [[Lappajärvi|Lappajärven]] '''kärnäiitti''',seudulla tunnetaanesiintyvälle, yleisemmin nimellä '''impaktiitti''' ({{k-en|impactite}}) tunnetulle kivilajille.<ref name="suomenkallioperä-luku12">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.geologinenseura.fi/suomenkalliopera/CH12.pdf | Nimike= Luku 12. Meteoriittitörmäyskaaterit - maan ja taivaan kohtauspaikat | Tekijä = Martti Lehtinen | Ajankohta = 1998| Julkaisu = Suomen kallioperä – 3 000 vuosimiljoonaa, ISBN 952-90-9260-1, [http://www.geologinenseura.fi/suomenkalliopera/ Suomen kallioperä -teoksen kotisivu]| Julkaisija = Geologian seura | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 30.7.2016| Selite = Kärnäiitti mainittu teoksen sivuilla 331, Suomen törmäyskraatereita - tuolloisen tiedon mukaan (sittemmin joitain varmennettu lisää) - kohdassa 12.2,s. 333-339}}</ref><ref>[http://www.geologia.fi/index.php/2011-12-21-13-02-26/527-k Hakusana ''Kärnäiitti''] geologia.fi, viitattu 30.7.2016</ref> Se on impakti[[laava|impaktilaava]]a,<ref name="suomenkallioperä-luku12"/> joka on syntynyt nopeasti maahan pudonneen asteoroidin eli [[meteoriitti|meteoriitin]] törmäyskohdan iskuvoiman seurauksena sulaneesta kallioperästä, Lappajärven tapauksessa paljolti [[graniitti|graniitista]] ja [[gneissi]]stä. Sulaan on sekoittunut muita sulamatta jääneitä kivenpalasia ja mineraalisiruja, pääasiassa [[kvartsi]]a. Kärnäiitti sisältää myös hieman törmänneen kappaleen aineksia, esimerkiksi [[iridium]]ia. Kärnäiitti on Lappajärven seudun impaktiitin paikallinen nimitys.<ref>[http://www.geologia.fi/index.php/2011-12-21-13-02-26/527-k Hakusana ''Kärnäiitti''] geologia.fi, viitattu 30.7.2016</ref> Kärnäiittiä käytetään paikallisesti koruissa ja koristelaattoina.<ref name="GTK-Etelä-Pohjanmaa"/>
 
Kärnäiitti nimetty [[Etelä-Pohjanmaa]]n [[Suomen maakuntakivet|maakuntakiveksi]] Nimensä se sai löytymispaikkansa Lappajärven [[Kärnänsaari|Kärnänsaaren]] mukaan. Se kohoaa Lappajärven pohjoisosassa 10-20 m ympäristöään ylemmäksi ja on merkkinä saaren muododtamasta kovasta kivilajista. Noin 77 miljoonaa vuotta sitten halkaisijaltaan 500-metrinen meteoriitti iskeytyi nykyisen järven kohdalle useiden kymmenien kilometrien sekuntinopeudella. Maljamaiseen meteoriitti[[kraatteri]]in syntyi myöhemmin järvi, jonka halkaisija oli 17 kilometriä.<ref name="GTK-Etelä-Pohjanmaa">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.gtk.fi/geologia/kiviharrastus/maakuntakivet/etela-pohjanmaa.html| Nimeke = Etelä-Pohjanmaa - Kärnäiitti. Todiste muinaisesta suurkatastrofista| Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = | Julkaisija = Geologinen tutkimuskeskus| Tiedostomuoto = | Viitattu = 30.7.2016}} </ref> Kärnäiittiä löytyy Kärnänsaaren alueelta kalliosta sekä irtokivinä.<ref name="GTK-Lappajärven-geo.fi">{{Verkkoviite | Osoite = http://luontokohteet.geo.fi/lappajarvi/ | Nimeke = Geologiset luontokohteet: Lappajärven meteorikraateri| Tekijä = | Ajankohta =| Julkaisija = Geologinen tutkimuskeskus| Viitattu = 30.7.2016}}</ref>
 
Kärnäiitti ryhmitellään kahteen päätyyppiin:<ref name="GTK-Etelä-Pohjanmaa"/>
Rivi 9:
*tyyppi II: perusmassassa enemmän murskaleita ja usein täynnä pieniä, epämääräisen muotoisia onteloita. Väriltään sinertävän tai harmaan musta, voi olla myös hyvin vaalea. Ei niin kovaa kuin tyyppi I, lyötäessä särkyy helposti rosoisiksi kappaleiksi.
 
Impaktiitti voidaan syntytapansa perusteella luokitella shokkimetamofiseksi kivilajiksi, joka on eräs [[metamorfinen kivilaji|metamorfisten kivilajien]] osaluokka.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.geologia.fi/index.php/2011-12-21-12-30-30/2011-12-21-12-40-22/mitae-ovat-metamorfiset-kivet| Nimeke = Mitä ovat metamorfiset kivet?| Tekijä = Ari Brozinski | Ajankohta = | Julkaisu =geologia.fi | Julkaisija = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 30.7.2016}}</ref><ref name="suomenkallioperä-luku2">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.geologinenseura.fi/suomenkalliopera/CH2.pdf | Nimike= Luku 2. Geologian peruskäsitteitä | Tekijä = Yrjö Kähkönen ja MattiMartti Lehtinen | Ajankohta = 1998| Julkaisu = Suomen kallioperä – 3 000 vuosimiljoonaa, ISBN 952-90-9260-1, [http://www.geologinenseura.fi/suomenkalliopera/ Suomen kallioperä -teoksen kotisivu] | Julkaisija = Geologian seura | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 30.7.2016| Selite = Metamorfiset kivet kappaleessa 2.7, teoksen sivuilla 56-64| Selite= [http://www.geologinenseura.fi/suomenkalliopera/ Suomen kallioperä -teoksen kotisivu]}}</ref> Impaktiittia on löydetty myös esimerkiksi [[Saimaa]]n [[Paasselkä|Paasselältä]], [[Suvasvesi|Suvasvedeltä]] (Kukkarinselkä ja Haapaselkä),<ref name="Lunar2003">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.lpi.usra.edu/meetings/lpsc2003/pdf/1571.pdf| Nimeke = Impactites of the Paasselkä and Suvasvesi South Craters, Finland| Tekijä = T. Öhman, D. Badjukov, J. Raitala, T. Petrova, and H. Stehlik | Ajankohta = 2003| Julkaisu = | Julkaisija = Lunar and Planetary Science XXXIV | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 30.7.2016| kieli= {{en}}}}</ref> [[Sääksjärvi (Kokemäki)|Sääksjärveltä]] ja Karjalan tasavallan [[Jänisjärvi|Jänisjärvestä]].
 
Kärnäiitti muistuttaa hyvin paljon [[laavakivi|laavakiveä]]. Kiven murtopinta on sinisen musta ja rapautumispinta on harmaa. Rantakivikosta löydetyssä kärnäiitissä on ohut, ruskean musta [[rauta]]pitoinen pinta ja pinnassa on myös kivelle tyypillisiä aallokon kuluttamia pieniä koloja.