Ero sivun ”Sairaala” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kh
Rivi 1:
{{Tämä artikkeli|käsittelee sairaalaa lääketieteellisenä laitoksena. Samannimisestä televisiosarjasta katso [[Sairaala (televisiosarja)]].}}
[[Tiedosto:Meilahdensairaala2.jpg|thumb|250px|HYKS [[Meilahden sairaala]] [[Helsinki|Helsingissä]]]]
'''Sairaala''' on laitos, jossa potilaat saavat [[Lääketiede|lääketieteellistä]] hoitoa. Sairaalassa työskentelee terveydenhuollon ammattihenkilöitä kuten [[Lääkäri|lääkäreitä]], [[Sairaanhoitaja|sairaanhoitajia]], [[Lähihoitaja|lähihoitajia]], [[Fysioterapeutti|fysioterapeutteja]] ja [[Psykologi|psykologeja]]. Sairaalatyö on moniammatillista yhteistyötä, joten edellä mainittujen lisäksi laitoksessa toimii lukuisia muita ammattihenkilöitä, kuten [[Sosiaalityöntekijä|sosiaalityöntekijöitä]], [[Sihteeri|sihteerejä]], [[Laborantti|laborantteja]], [[Laitoshuoltaja|laitoshuoltajia]] ja [[Teknikko|teknikoita]].
 
== Historia ==
Varhaisimmat laitokset, joiden tarkoitus oli antaa hoitoa sairaille, olivat muinaiset egyptiläiset temppelit. Myös kreikkalaisen – ja myöhemmin roomalaisen – lääkinnän jumalan [[Asklepios|Asklepioksen]] temppelit ottivat vastaan sairaita henkilöitä. [[Sri Lanka]]an perustettiin mahdollisesti maailman ensimmäiset varsinaiset sairaalat noin vuonna 430 eaa., ja kaksisataa200 vuotta myöhemmin kuningas [[Ašoka]] perusti 18 sairaalan ketjun [[Hindustan]]iin, [[Intia]]an. [[Rooman valtakunta|Roomalaiset]] perustivat noin vuonna 100 eaa. sairaanhoitolaitoksia (''valetudinaria'') sairaille ja haavoittuneille sotilaille. Modernin käsityksen mukaisten sairaaloiden voidaan sanoa saaneen alkunsa keisari [[Konstantinus|Konstantinuksen]] aikakaudelta vuodelta 331 jaa.
 
[[Keskiaika|Keskiajalla]] sairaaloilla oli myös muita tehtäviä, kuten toimia [[Pyhiinvaellus|pyhiinvaeltajien]] [[hostelli]]na tai [[köyhyys|köyhien]] asujaimistona. Monissa kielissä sairaalaa tarkoittava sana (esimerkiksi {{k-en|hospital}}, {{k-fr|hôpital}}) johtuu [[latina]]n sanasta ''hospes'', isäntä, josta juontuvat myös sanat [[hotelli]] ja englannin kielen ''hospitality'', [[vieraanvaraisuus]].<ref>Encyclopaedia Britannica online, History of Hospitals.</ref>
 
1900-luvun alussa modernin ajan piirteen erikoistumisen myötä perustettiin myös erityisesti naisille ja lapsille suunnattuja sairaaloita.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä= | Otsikko=Kansakunnan parhaaksi | Julkaisu=SKS-kirjat | Vuosi=2009 | Numero=Syksy | Sivut=16}}</ref>
 
== Toiminta ==
Sairaaloissa on muun muassa seuraavia toimintayksiköitä.
; Päivystysalue : Päivystyspoliklinikka on paikka, jonne lääketieteellisesti arvioiden kiireellistä hoitoa tarvitsevat henkilöt saapuvat. Yleensä sairaalan päivystysvastaanotolle tullaan [[terveyskeskus]]lääkärin lähetteellä, mutta esimerkiksi ensihoitopalvelu toimittaa suoraan sairaalan päivystysalueelle äkillisesti sairastuneet tai vammautuneet henkilöt, joiden arvioidaan tarvitsevan erikoissairaanhoidon palveluja. Päivystyspoliklinikka voi olla jaettu useaan yksikköön, kuten operatiiviseen ([[kirurgia|kirurginen]]) ja konservatiiviseen ([[sisätaudit]]) päivystykseen. Nykysuuntaus on, että myös perusterveydenhuollon päivystyspalveluja keskitetään erikoissairaanhoidon eli sairaalan päivystysalueiden yhteyteen. Perusterveydenhuollon päivystyksellä voi olla omat toimitilat päivystysalueella, mutta kokonaan jakamattomia päivystyspoliklinikoitakin on jo Suomessa aloittanut tai aloittamassa (tilanne 2012) toiminnan. Tällöin päivystysalueella potilaan tutkii ja pääsääntöisesti hoitaakin sama lääkäri potilaan vaivan erikoisalasta riippumatta.
Isoimmissa sairaaloissa päivystysalue sisältää myös varsinaista vuodeosastoa lyhytaikaisempaa tarkkailua tarjoavan päivystys- tai tarkkailuosaston.
; [[Vuodeosasto]] : Vuodeosastoilla hoidetaan potilaita, jotka jäävät sairaalaan yhdeksi tai useammaksi yöksi hoidettaviksi tai tarkkailtaviksi. Vuodeosastoille voidaan ottaa potilaita esimerkiksi päivystysvastaanoton kautta, leikkausten jälkeen tai toisista sairaaloista lähetettyinä. Varsinkin suurissa sairaaloissa vuodeosastot on jaettu erikoisalojen mukaan esimerkiksi sisätautien, keuhkotautien ja lastentautien osastoon sekä kirurgiseen vuodeosastoon ja tarvittaessa vielä suppeamman erikoistumisen mukaan, esimerkiksi sisätautien erikoisalalla sydänvalvontaosasto, jossa on mahdollisuus tehostettuun sydänpotilaiden seurantaan ja esimerkiksi jatkuvaan [[EKG]]:n rekisteröintiin.
; [[Leikkaussali|Leikkausosasto]] : Leikkausosasto sisältää yleensä leikkaussaleja ja heräämön. Mikäli potilaalle tehdään suurehko [[Leikkaus (kirurgia)|leikkaus]], hän siirtyy heräämöstä kirurgiselle vuodeosastolle. Leikkaussaleissa tehdään myös päiväkirurgisia toimenpiteitä, jolloin henkilö pääsee kotiin jo samana päivänä. Leikkausosastolla työskentelee muiden muassa [[Kirurgi|kirurgeja]] ja [[Leikkaushoitaja|leikkaushoitajia]].
; [[Poliklinikka]] : Poliklinikka on sairaalan yhteydessä toimiva lääkärin tai sairaanhoitajan vastaanotto, jonne henkilö voi varata ajan. Poliklinikat on yleensä jaoteltu erikoisalan mukaan esimerkiksi [[ortopedia]]n, [[hematologia]]n ja [[silmätaudit|silmätautien]] poliklinikkoihin. Sairaaloissa voi myös olla tiettyihin sairauksiin – esimerkiksi [[Diabetes|diabetekseen]] – erikoistuneita poliklinikoita.
Rivi 21:
; [[Synnytys]]osasto : Synnytysosasto hoitaa synnytykset ja niihin liittyvät tilat. Synnytysosastolla työskentelee lääkäreitä ja [[kätilö]]itä. Osaston yhteydessä saattaa olla leikkaussali, jossa suoritetaan [[Keisarileikkaus|keisarileikkaukset]].
; Röntgen- tai kuvantamisyksikkö : Sairaalan yhteydessä toimii kuvantamisyksikkö, joka ottaa sairaalan tarvitsemat röntgen- ja muut kuvantamistutkimukset. Yksikössä työskentelee [[radiologi]] ja [[Röntgenhoitaja|röntgenhoitajia]]. Yksikössä tehtäviä tutkimuksia ovat muun muassa natiiviröntgenkuvat, [[tietokonetomografia]]t, [[Magneettikuvaus|magneettikuvaukset]], [[ultraääni]]tutkimukset, [[mammografia]]t ja toimenpideradiologia.
; [[Laboratorio]] : Laboratorio huolehtii sairaalan tarvitsemista laboratoriotutkimuksista. Tutkimukset jakaantuvat useampaan alaan, kuten [[kliininen kemia]], [[patologia]], [[mikrobiologia]], kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede. Kliinisen kemian laboratorio muun muassa ottaa [[verikoe|verikokeita]] ja huolehtii verikeskustoiminnasta. [[Patologia]]n laboratorio tutkii kudos- ja solunäytteitä sekä saattaa huolehtia [[Ruumiinavaus|ruumiinavauksista]]. [[Mikrobiologia]]n yksikkö tekee [[bakteeri]]- ja [[virus]]tutkimuksia ja -viljelyitä. [[Kliininen fysiologia|Kliinisen fysiologian]] yksikössä tehdään muun muassa [[keuhkot|keuhkojen]] ja [[sydän|sydämen]] toimintaa kuvaavia tutkimuksia, kuten [[rasitus-EKG]]:itä ja [[Spirometria|spirometrioita]], sekä [[neurofysiologia|neurofysiologisia]] tutkimuksia, kuten aivosähkökäyriä eli [[EEG]]:itä. Isotooppilääketiede tuottaa [[isotooppi]]tutkimuksia ja -hoitoja, kuten [[Positroniemissiotomografia|PET]]- ja [[gammakuvaus|gammakuvauksia]].
 
Sairaaloissa on, laitoksen koon ja erikoistumisen mukaan, usein myös muita yksiköitä. Sairaalassa voi toimia kuntoutusyksikkö, jossa kuntoutetaan henkilöitä ja parannetaan heidän toimintakykyään. Dialyysiosastolla voidaan antaa [[dialyysi]]hoitoa munuaistauteja sairastaville. Lisäksi sairaaloissa toimii lääkintälaite-, apuväline- ja kiinteistöhuollon yksiköitä sekä hallinnollisia yksiköitä, kuten ensihoitokeskus, jonka tehtäviin kuuluu vastata sairaanhoitopiirin alueen ensihoitopalvelusta.
Rivi 29:
Suurimmat ja erikoistuneimmat sairaalat ovat yliopistollisia sairaaloita, joita on Suomessa viisi: [[HYKS|Helsingissä]], [[Tampereen yliopistollinen sairaala|Tampereella]], [[TYKS|Turussa]], [[KYS|Kuopiossa]] sekä [[OYS|Oulussa]]. Niiden yhteydessä toimii kunkin kaupungin [[yliopisto]]n lääketieteellinen [[tiedekunta]], ja sairaalassa annetaan opetusta eri lääketieteen alojen ja [[hoitotyö]]n opiskelijoille. Yliopistollisissa sairaaloissa ovat edustettuina kaikki tai lähes kaikki lääketieteen erikoisalat.
 
Keskussairaala on [[sairaanhoitopiiri]]n keskeisin sairaala, jossa useimmat lääketieteen alat ovat edustettuina. Keskussairaaloita on yksi jokaisessa [[Suomen maakunnat|maakunnassa]], poikkeuksena [[Etelä-Savo]] ja [[Lapin maakunta|Lappi]], jossajoissa niitä on kaksi. Sairaanhoitopiirejä on Suomessa 20,<ref>[http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;353;553 Kunnat.net]</ref> ja niiden rajat noudattelevat likimain maakuntarajoja, mutta muutamin poikkeuksin. Kukin keskussairaala kuuluu jonkin yliopistosairaalan alaisuuteen, jonne potilaat voidaan tarvittaessa siirtää, mikäli keskussairaala ei voi tarjota sopivaa hoitoa. Keskussairaaloissa toimii erikoissairaanhoidon ympärivuorokautinen päivystys.
 
Aluesairaala on sairaanhoitopiirin pienempi sairaala, jossa yleensä toimivat vain keskeiset erikoisalat. Sairaalat voivat olla erikoistuneita johonkin alaan tai potilasryhmään. Joskus suuret sairaalat on jaettu yksiköihin, jotka sijaitsevat fyysisesti eri rakennuksissa; esimerkeiksi sopivat [[lastensairaala]]t ja [[Psykiatrinen sairaala|psykiatriset sairaalat]]. Sairaalat voivat olla myös yksityisiä; Suomessa ei kuitenkaan ole yhtään yksityistä yliopistosairaalaa.