Wikipedia

Ero sivun ”Suomen presidentinvaali 1931” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
rv, eston kiertoa
Kumottu muokkaus 15856886, jonka teki 80.222.241.96 (keskustelu: Korjattu - Svinhufvud sai 69 valitsijamiestä ja Kallio 64.)
Rivi 1:
{{Vaalitvaalit
| election_name = Suomen presidentinvaali 1931<br><small>(valitsijamiesten suorittama)</small>
| country = Suomi
| type = presidential
| ongoing = no
Rivi 11 ⟶ 10:
| image1 = [[Tiedosto:P. E. Svinhufvud.png|150px]]
| nominee1 = [[P. E. Svinhufvud]]
| party1 = [[Kansallinen Kokoomus|Kokoomuspuolue]]
| popular_vote1 = 151<br><small>(valitsijamiesten suorittama vaalit)</small>
| percentage1 =
| image2 = [[Tiedosto:Kaarlo Juho Ståhlberg.jpg|150px]]
| nominee2 = [[K. J. Ståhlberg]]
| party2 = [[Kansallinen Edistyspuolue|Edistyspuolue]]
| popular_vote2 = 149<br><small>(valitsijamiesten suorittama vaalit)</small>
| percentage2 =
| map_image =
| map_size =
| map_caption =
| title = PresidenttiTasavallan presidentti<br>
| before_election = [[Lauri Kristian Relander]]
| before_partytitle_2 = [[Maalaisliitto]]tasavallan presidentti<br>
| title_2after_election = [[P. E. = presidenttiSvinhufvud]]
| after_election = [[P. E. Svinhufvud]]
| after_party = [[Kokoomus]]
}}
{{Vaalitvaalit Suomessa}}▼
'''Suomen presidentinvaalin 1931''' voitti [[Kansallinen Kokoomus|kokoomuksen]] ehdokas, [[Suomen pääministeri|pääministeri]] [[Pehr Evind Svinhufvud]], jonka merkittävin kilpailija oli ensimmäisenä [[Suomen tasavallan presidentti|tasavallan presidenttinä]] (1919–1925) toiminut [[Kansallinen Edistyspuolue|Edistyspuolueen]] [[Kaarlo Juho Ståhlberg|K. J. Ståhlberg]]. Ståhlberg hävisi ratkaisevan kolmannen äänestyskierroksen kahdella äänellä.<ref>Zetterberg & Tiitta: Suomi kautta aikojen, s. 408</ref> Vaalit käytiin normaalissa järjestyksessä, mutta niiden taustalla vaikutti voimakkaasti [[kommunismi]]n ja osittain myös heikkona pidetyn [[parlamentarismi]]n vastainen [[Lapuanliike]]. Aikakauden poliittinen ilmapiiri, jota sävytti myös taloudellinen lamakausi, oli kuvastunut räikeästi Ståhlbergin ja hänen puolisonsa [[Ester Ståhlberg]]in [[K. J. Ståhlbergin kyyditys|kyydityksessä]] Helsingistä [[Joensuu]]hun lokakuussa 1930.<ref> Häikiö: Presidentin valinta, s. 35. WSOY, 1993. </ref>▼
 
▲'''Suomen presidentinvaalinpresidentinvaali 1931''' voitti [[Kansallinen Kokoomus|kokoomuksen]] ehdokas,johti [[Suomen pääministeri|pääministeri]] [[Pehr Evind Svinhufvud|P. E. Svinhufvud]],in jonka([[Kansallinen merkittävinKokoomus|kok.]]) kilpailija oli ensimmäisenävalintaan [[Suomen tasavallan presidentti|tasavallan presidenttinäpresidentiksi]]. Hänen merkittävin kilpailijansa oli ensimmäisenä tasavallan presidenttinä (1919–1925) toiminut [[Kansallinen Edistyspuolue|Kansallisen Edistyspuolueen]] [[Kaarlo Juho Ståhlberg|K. J. Ståhlberg]]., Ståhlbergjoka hävisi ratkaisevan kolmannen äänestyskierroksen kahdella äänellä.<ref>Zetterberg & Tiitta: Suomi kautta aikojen, s. 408</ref> Vaalit käytiin normaalissa järjestyksessä, mutta niiden[[Vaali]]en taustalla vaikutti voimakkaasti [[kommunismi]]n ja osittain myös heikkona pidetyn [[parlamentarismi]]n vastainen [[LapuanliikeLapuan liike]]. Aikakauden poliittinen ilmapiiri, jota sävytti myös taloudellinen lamakausi, oli kuvastunut räikeästi Ståhlbergin ja hänen puolisonsa [[Ester Ståhlberg]]in [[K. J. Ståhlbergin kyyditys|kyydityksessä]] [[Helsinki|Helsingistä]] [[Joensuu]]hun lokakuussa 1930.<ref> Häikiö: Presidentin valinta, s. 35. WSOY, 1993. </ref>
Siihenastisen presidentin [[Lauri Kristian Relander|Lauri Kr. Relanderin]], joka oli virkakautensa loppupuolella myötäillyt oikeistoa ja Lapuanliikettä, arvovallan murenemisesta hänen oman puolueensa [[Maalaisliitto|Maalaisliiton]] piirissä kertoi se, että puolueen eduskuntaryhmän koeäänestyksessä eduskunnan puhemies [[Kyösti Kallio]] voitti hänet ylivoimaisesti. [[Karjala]]n maalaisliittolaiset tukivat silti Relanderia, joka olisi itsekin ollut halukas jatkamaan virassaan. Maalaisliiton puoluekokous hylkäsi kuitenkin istuvan presidentin valitsemalla presidenttiehdokkaaksi Kallion äänin 87–63. <ref> Lauri Sivonen: ''Presidentin tekemiset'', s. 19. Helsinki: Kirjayhtymä, 1982. </ref> Maalaisliiton valitsijamiesten taivuttamiseksi Svinhufvudin taakse presidentinvaalin ratkaisevassa äänestyksessä käytettiin ankaraa painostusta. [[Suojeluskunta]]järjestön ylipäällikkö kenraali [[Lauri Malmberg]] jopa ilmoitti heille, että hän ei voi taata yhteiskuntarauhan säilymistä, mikäli Ståhlberg valitaan presidentiksi.<ref> Max Jakobson: ''Väkivallan vuodet: 20. vuosisadan tilinpäätös I'', s. 136. Helsinki: Otava, 1999.</ref>▼
 
▲Siihenastisen presidentin [[Lauri Kristian Relander|Lauri Kr. Relanderin]]in, joka oli virkakautensa loppupuolella myötäillyt oikeistoa[[oikeisto]]a ja Lapuanliikettä, arvovallan murenemisesta hänen oman puolueensa [[MaalaisliittoSuomen Keskusta|Maalaisliiton]] piirissä kertoi se, että [[Keskustan eduskuntaryhmä|puolueen eduskuntaryhmän]] koeäänestyksessä [[eduskunnan puhemies]] [[Kyösti Kallio]] voitti hänet ylivoimaisesti. [[KarjalaViipurin lääni]]n maalaisliittolaiset tukivat silti Relanderia, joka olisi itsekin ollut halukas jatkamaan virassaantoimessa. Maalaisliiton puoluekokous hylkäsi kuitenkin istuvan presidentin valitsemalla presidenttiehdokkaaksi Kallion äänin 87–63. <ref> Lauri Sivonen: ''Presidentin tekemiset'', s. 19. Helsinki: Kirjayhtymä, 1982. </ref> Maalaisliiton valitsijamiesten[[valitsijamies]]ten taivuttamiseksi Svinhufvudin taakse presidentinvaalin ratkaisevassa äänestyksessä käytettiin ankaraa painostusta. [[Suojeluskunta]]järjestön ylipäällikkö, kenraali [[Lauri Malmberg]] jopa ilmoitti heille, että hän ei voi taata yhteiskuntarauhan säilymistä, mikäli Ståhlberg valitaan presidentiksi.<ref> Max Jakobson: ''Väkivallan vuodet: 20. vuosisadan tilinpäätös I'', s. 136. Helsinki: Otava, 1999.</ref>
Svinhufvudin voittoa presidentinvaalissa pidettiin myös Lapuanliikkeen voittona. Uusi presidentti osoitti kuitenkin heti virkaan astuttuaan ”lapualaisille” heidän paikkansa. Kun liikkeen edustajat kävivät presidentin luona esittämässä näkemyksiään uuden hallituksen kokoonpanosta, Svinhufvud ilmoitti käyvänsä hallitusneuvotteluja vain eduskuntaryhmien kanssa.<ref> Heikki Eskelinen: ''Itsenäisyytemme vuosikymmenet 1917–66'', s. 96. Helsinki: Yhtyneet Kuvalehdet, 1966.</ref>▼
 
▲Svinhufvudin voittoa presidentinvaalissa pidettiin myös Lapuanliikkeen voittona. Uusi presidentti osoitti kuitenkin heti virkaantoimeen astuttuaan ”lapualaisille” heidän paikkansa. Kun liikkeen edustajat kävivät presidentin luona esittämässä näkemyksiään uuden hallituksen kokoonpanosta, Svinhufvud ilmoitti käyvänsä hallitusneuvotteluja vain [[eduskuntaryhmä|eduskuntaryhmien]] kanssa.<ref> Heikki Eskelinen: ''Itsenäisyytemme vuosikymmenet 1917–66'', s. 96. Helsinki: Yhtyneet Kuvalehdet, 1966.</ref>
Valitsijamiesten vaalit järjestettiin 15.–16. tammikuuta.<ref name="om">[http://web.archive.org/web/20070809055019/http://www.vaalit.fi/uploads/33sqpxz3h37f.pdf Tasavallan presidentin vaalit 1925–2006] (Oikeusministeriö)</ref> Vaaleissa asetettiin 970 ehdokasta, joista 60 (6,2 %, &minus;0,2) oli naisia.<ref name="svt"/>▼
 
== Tulokset ==
=== Valitsijamiesten vaalit ===
 
▼
▲Valitsijamiesten vaalit järjestettiin [[15.–16 tammikuuta|15.]]–[[16. tammikuuta]] 1931.<ref name="om">[http://web.archive.org/web/20070809055019/http://www.vaalit.fi/uploads/33sqpxz3h37f.pdf Tasavallan presidentin vaalit 1925–2006] (Oikeusministeriö)</ref> Vaaleissa asetettiin 970 ehdokasta, joista 60 (6,2 %, &minus;0,2) oli naisia.<ref name="svt"/>
▲
{| class="prettytable"
| style=background:#FFF8DC colspan=2 align=center | '''äänestysaktiivisuus'''
Rivi 62 ⟶ 60:
|[[Kansallinen Kokoomus]]puolue
|[[P. E. Svinhufvud]]
| align=center|6469
| align=right|180 378
| align=right|21,56&nbsp;%
|-
|[[Suomen Keskusta|Maalaisliitto]]
|[[Kyösti Kallio]]
| align=center|6964
| align=right|167 574
| align=right|20,03&nbsp;%
Rivi 78 ⟶ 76:
| align=right|17,74&nbsp;%
|-
|[[Suomen ruotsalainen kansanpuolue|Ruotsalainen kansanpuolue]]
|
| align=center|25
Rivi 90 ⟶ 88:
| align=right|1,41&nbsp;%
|-
|Muutmuut (5 ehdokasta)
|
| align=center|--
Rivi 96 ⟶ 94:
| align=right|0,08&nbsp;%
|-
|'''Yhteensäyhteensä'''
| align=right|
| align=center|'''300'''
Rivi 102 ⟶ 100:
| align=right|'''100&nbsp;%'''
|- bgcolor=e3e3e3
| colspan=5|<small>Lähdelähde: Suomen virallinen tilasto<ref name="svt">Suomen virallinen tilasto 29 A, 16.</ref></small>
|}
 
=== Valitsijamiesten suorittama vaali ===
 
Valitsijamiehet suorittivat presidentinvaalin [[15. helmikuuta]] 1931.
 
{| class="prettytable"
Rivi 115:
|-
|[[Pehr Evind Svinhufvud|P. E. Svinhufvud]]
|[[Kansallinen Kokoomus|Kok.Kokoomuspuolue]]
|align=center|88
|align=center|98
Rivi 121:
|-
|[[Kaarlo Juho Ståhlberg|K. J. Ståhlberg]]
|[[Kansallinen Edistyspuolue|Ed.Edistyspuolue]]
|align=center|58
|align=center|149
Rivi 127:
|-
|[[Kyösti Kallio]]
|[[Suomen Keskusta|MLMaalaisliitto]]
|align=center|64
|align=center|53
Rivi 138:
|align=center|-
|- bgcolor=e3e3e3
| colspan=5|<small>Lähdelähde: Tasavallan presidentin kanslia<ref>[http://www.presidentti.fi/public/download.aspx?ID=40831&GUID={5AA6C939-80BA-4192-9EBB-D47C70C82D5D} Presidentinvaalit 1919-2006] (Tasavallan presidentin kanslia)</ref></small>
|}
▲{{Vaalit Suomessa}}
==Viitteet==▼
{{Viitteet}}
 
▲== Viitteet ==
[[Luokka:Suomen presidentinvaalit|1931]]▼
 
[[Luokka:1931]]
{{viitteet}}
 
 
▲[[Luokkaluokka: Suomen presidentinvaalit|1931]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_presidentinvaali_1931”