Ero sivun ”Iidesjärvi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →Aiheesta muualla: Luokan nimen fix per pyyntö using AWB |
lisätty "kunto ja ympäristömyrkyt" sekä "eliöstö" Merkkaukset: seulottavat Visuaalinen muokkaus |
||
Rivi 15:
}}
'''Iidesjärvi''' on [[järvi]] [[Tampere]]ella. Se sijaitsee kaupungin itäosassa [[Kalevanharju]]n eteläpuolella ja [[Nekala]]n pohjoispuolella. Järven [[pinta-ala]] on
Iidesjärveä ympäröivät [[Järvensivu|Järvensivun]], [[Vuohenoja|Vuohenojan]], [[Muotiala|Muotialan]], Nekalan ja [[Viinikka|Viinikan]] kaupunginosat.
Iidesjärvellä on oma Iides.fi-verkkosivusto.
== Kunto ja ympäristömyrkyt ==
Iidesjärven vesi ei ole uimakelpoista.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=https://web.archive.org/web/20140702085151/http://www.tampere.fi/ymparistojaluonto/iidesjarvenperhepuisto.html|nimeke=Iidesjärven perhepuiston ideakilpailu [Tampereen kaupunki - Ympäristö ja luonto]|viitattu=2016-07-29|ajankohta=2014-07-02}}</ref> Vedenlaatu on välttävä (v. 2014).<ref name=":1">{{Verkkoviite|osoite=http://www.vesikeskus.fi/vedenlaatu/index.php?haku=iidesj%25E4rvi|nimeke=Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry|julkaisu=www.vesikeskus.fi|viitattu=2016-07-29}}</ref> Järvi on erittäin voimakkaasti rehevöitynyt, siellä esiintyy [[Syanobakteerit|sinilevää]], [[Anoksia|happivajausta]] ja veden samentumista. Talvella vettä [[Ilmastus|ilmastetaan]].<ref name=":0" /><ref name=":1" /> Vesi on [[Happamuus|happamuudeltaan]] emäksistä, mikä aiheuttaa [[Sisäinen kuormitus|sisäisen kuormituksen]] noidankehän.<ref name=":0" />
Ongelmat johtuvat järven partaalla etelärannalla sijainneesta Nekalan [[Kaatopaikka|kaatopaikasta]], joka oli käytössä vuosina 1929−1958.<ref name=":0" /> Epävirallisesti kaatopaikkaa käytettiin sulkemisen jälkeenkin.<ref name=":2">{{Verkkoviite|osoite=http://www.iides.fi/uutiset/iides-uutiset-2014.htm|nimeke=Iides.fi {{!}} Ajankohtaista Iidesj�rvelt�|julkaisu=www.iides.fi|viitattu=2016-07-29}}</ref> Kaatopaikalle ei rakennettu pohjaa, vaan jätettä täytettiin myös suoraan järveen ja sen rantakosteikkoon. Näin aiemman Iidesjärven lahden paikalle muodostui uutta maa-aluetta. Koska kaatopaikka-alue oli suota, jätemassat upposivat siihen.<ref name=":3">{{Verkkoviite|osoite=http://www.tampere.fi/liitteet/k/7SlDfuKr6/Kaavaselostus.pdf|nimeke=IIDESJÄRVEN OSAYLEISKAAVA SELOSTUS|julkaisu=|julkaisija=Tampereen kaupunki / Kaupunkiympäristön kehittäminen / Maankäytön suunnittelu|viitattu=|tekijä=|ajankohta=2014|selite=s. 32}}</ref> Kaatopaikka tuottaa edelleen jonkin verran kasvihuonekaasu [[Metaani|metaania]], vaikka sisäiset hajoamistoiminnot ovat vähentyneet. Osa sadevedestä pääsee imeytymään jätteeseen ja koska kaatopaikan maaperä on huonosti vettä läpäisevää, vesi huuhtoutuu Iidesjärveen.<ref name=":0" />
===Järven nimestä===▼
Iidesjärvi esiintyy vanhoissa kartoissa muodossa ''Jrijärwi'' (1758) ja ''Ihrijärwi/Iirehjärwi'' (1783). Nimiarkistossa esiintyvät myös muodot ''Iilesmotti'' ja ''Iilismotti'' sekä ''Iiresjärvi''. Näiden vanhojen hämäläisten l- tai r-äänteen sisältävien nimimuotojen pohjana on dentaalispirantin sisältävä sana ''iiðes''. Tämän sanan merkitys on unohtunut ja se on kadonnut suomen kielestä muutamaa paikannimeä lukuun ottamatta. Se esiintyy ilmeisesti myös [[Iisalmi|Iisalmen]] kaupungin [[ruotsin kieli|ruotsinkielisessä]] nimessä Idensalmi. Samaa kantaa lienevät kunnannimet [[Ii]] ja [[Iitti]] sekä [[Suonenjoki|Suonenjoen]] [[Iisvesi]]. Eräänä mahdollisena etymologiana on mainittu muinaisskandinaavinen sana ''iða'' 'takaisinpäin virtaava vesi joessa'.<ref name="louhivaara"/> Tamperelaiset ovat käyttäneet Iidesjärvestä myös toista nimeä '''Motari''', minkä perusteella Nekalassa lähellä järven rantaa sijaitseva kuja on nimetty Motarinkujaksi vuonna 1982.<ref> Louhivaara 1999, s. 118.</ref>▼
{{Panoraama|Iidesjärvi panorama.jpg|800px|Panoraamakuva Iidesjärvestä}}▼
Kaatopaikkaa koskevan vuoden 2008 riski- ja toimenpidekartoituksen mukaan alueen pintamaassa, jätetäytössä, kaatopaikan sisäisessä vedessä, suotovedessä, kaatopaikan ulkopuolisessa maassa ja Iidesjärven [[Sedimentti|pohjakerrostumassa]] esiintyy haitta-aineita. Niitä voi kulkeutua alueelta ilmaan, Iidesjärveen sekä sen ulkopuolelle. Kartoituksen mukaan terveys- ja ympäristöriskien hallitsemiseksi ja vähentämiseksi tärkeää on kaatopaikan suotovesien hallinta ja jätetäytön peittäminen.<ref name=":0" /> Kaatopaikan ja Iidesjärven väliin jäävästä suotovesilammikosta otetussa näytteessä havaittiin mm. korkea [[barium]]<nowiki/>pitoisuus, kohonnut [[Polysykliset aromaattiset hiilivedyt|PAH]]-pitoisuus ja melko korkea [[Hiilivedyt|kloorattujen orgaanisten yhdisteiden]] pitoisuus. Kaatopaikan täyttöalueen sisäisestä vedestä otetut näytteet sisälsivät merkittäviä bariumin ja [[Sinkki|sinkin]] pitoisuuksia, korkeita [[bentseeni]]-, [[ksyleeni]]- ja [[tolueeni]]<nowiki/>pitoisuuksia sekä korkeita [[öljyhiilivety]]<nowiki/>pitoisuuksia ja PAH-pitoisuuksia.<ref name=":3" /> Kaatopaikalta on löytynyt myös merkkejä [[Syanidi|syanidista]]<ref name=":2" /> ja kynnysarvon alittavia [[Diklooridifenyylitrikloorietaani|DDT]]-pitoisuuksia.<ref>IYJM 2010: Iidesjärven ympäristö- ja maisemaselvitys. Tampereen kaupunki. Tampereen infratuotanto liikelaitos, suunnittelupalvelut. Selvitykset ja arvioinnit 2009, tarkistettu 2. 8. 2010.</ref>
Vuonna 1994 kaatopaikan [[Maaperän pilaantuminen|maaperän haitallisen pitoisuuden]] raja-arvon ylittävät [[kupari]]- ja sinkkipitoisuudet sekä ohjearvon ylittävät [[kadmium]]-, [[kromi]]-, [[elohopea]]-, [[nikkeli]]-, [[lyijy]]- ja [[arseeni]]<nowiki/>pitoisuudet. [[Polyklooratut bifenyylit|PCB]]-yhdisteiden määrä oli alle ohjearvon.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.tampere.fi/liitteet/5efI7m7vP/ikuriselvitys.pdf|nimeke=Ikurin vanhan kaatopaikan ympäristöriskinarviointi|julkaisu=Tutkimusraportti YMPÄRISTÖVALVONNAN JULKAISUJA 1/2006|julkaisija=Tampereen kaupunki|viitattu=|tekijä=Jaana Montonen|ajankohta=2006|selite=s. 11}}</ref>
== Eliöstö ==
Iidesjärvi on merkittävä hyönteis- ja lintukohde Pirkanmaalla. Vuonna 2001 hyönteisiä tavattiin 1217 lajia. Järvi on kuulunut valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan vuodelta 1982. Rannat ovat reheviä viitoja, ruovikoita ja saraikkoja. [[Luhta|Luhdat]] ovat laajimmillaan itäpäässä.<ref name=":0" />
▲Iidesjärvi esiintyy vanhoissa kartoissa muodossa ''Jrijärwi'' (1758) ja ''Ihrijärwi/Iirehjärwi'' (1783). Nimiarkistossa esiintyvät myös muodot ''Iilesmotti'' ja ''Iilismotti'' sekä ''Iiresjärvi''. Näiden vanhojen hämäläisten l- tai r-äänteen sisältävien nimimuotojen pohjana on [[Suomen vanhat spirantit|dentaalispirantin]] sisältävä sana ''iiðes''. Tämän sanan merkitys on unohtunut ja se on kadonnut suomen kielestä muutamaa paikannimeä lukuun ottamatta. Se esiintyy ilmeisesti myös [[Iisalmi|Iisalmen]] kaupungin [[ruotsin kieli|ruotsinkielisessä]] nimessä Idensalmi. Samaa kantaa lienevät kunnannimet [[Ii]] ja [[Iitti]] sekä [[Suonenjoki|Suonenjoen]] [[Iisvesi]]. Eräänä mahdollisena etymologiana on mainittu muinaisskandinaavinen sana ''iða'' 'takaisinpäin virtaava vesi joessa'.<ref name="louhivaara" /> Tamperelaiset ovat käyttäneet Iidesjärvestä myös toista nimeä '''Motari''', minkä perusteella Nekalassa lähellä järven rantaa sijaitseva kuja on nimetty Motarinkujaksi vuonna 1982.<ref>
▲{{Panoraama|Iidesjärvi panorama.jpg|800px|Panoraamakuva Iidesjärvestä}}
==Lähteet==
| |||