Ero sivun ”Helsingin sokeainkoulu” versioiden välillä

Ajatus sokeiden oppilaitoksen perustamisesta syntyi Suomessa sen jälkeen, kun "kuuromykkäinkouluja" oli perustettu niin, että niitä oli 1860-luvun alussa neljä. Aloitteentekijöinä olivat [[Uno Cygnaeus]] ja [[Carl Henrik Alopaeus]], jotka olivat ulkomailla tutustuneet myös sokeiden opetukseen. [[Mathilda Linsén]] ja [[Karl Mortimer Stenius]] lähtivät senaatin määrärahan turvin opintomatkoille merkittäviin sokeiden oppilaitoksiin, joista erityisesti vaikutteita saatiin [[Kööpenhamina]]sta ja [[Dresden]]istä. Linsén teki sitten kesäkuussa 1865 senaatille aloitteen ruotsinkielisen opetuksen järjestämisestä, ja opetus alkoi väliaikaisena Blindanstalten i Helsingfors -nimisenä kouluna. Vuonna 1892 annetulla asetuksella opetus vakinaistettiin. Helsingin koulun yhteyteen perustettiin vuonna 1929 viisipaikkainen yksityinen sokeain lasten esikoulu.<ref name="diss">[http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?f=5&t=473 Moilanen, Aatu: "Otetaan vastuu omista asioista" Suomen sokeainkoulut kansakoululaitoksen rinnalla vuosina 1865-1939, väitöskirja, tiivistelmä], viitattu 24.8.2012</ref>

Koulu toimi vuosina 1865–1872 Mellinin huvilassa [[Kaivopuisto]]ssa, vuosina 1872–1886 Konstantininkatu 22:ssa (nykyinen Meritullinkatu) ja vuosina 1886–1898 Maneesikatu 5:ssä [[Kruununhaka|Kruunun­haassa]].<ref>[http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_952-458-825-0/urn_isbn_952-458-825-0.pdf Aatu Moilanen, "Otetaan vastuu omista asioista", Suomen sokeainkoulut kansakoululaitoksen rinnalla vuosina 1865–1939, väitöskirja], viitattu 24.8.2012</ref> Vuonna 1898 se sai oman rakennuksen<ref name="diss"/> Helsingin [[Kallio (Helsinki)|Kallioon]] osoitteeseen Ensi linja 1. Vuonna 1898 valmistuneen rakennuksen suunnitteli arkkitehti [[Theodor Granstedt|Ernst Theodor Granstedt]].<ref>[http://www.hel.fi/hki/palmia/fi/Catering-palvelut/Kokous-+ja+juhlapalvelut/Kokous-+ja+juhlatilat/Ensi+linja+Ykk_nen Kokous- ja juhlatilat. Hel.fi], viitattu 24.8.2012</ref> Vuonna 1972 Sokeainkoulu muutti [[Jyväskylä]]än<ref>[http://www.vsn.fi/arkisto.php?archive=1155808868&subaction=list-archive& Varsinais-Suomen näkövammaiset], viitattu 24.8.2012</ref>.

Koulun ensimmäinen johtaja oli Mathilda Linsén, joka kuoli seitsemän vuoden kuluttua. Vuodesta 1877 alkaen johtaja oli [[Hanna Maria Ingman|Hanna (Johanna) Maria Ingman]]. Sitä ennen koulu oli ollut seitsemän vuotta vailla johtajaa Linsenin kuoltua.<ref>[http://www.syry.fi/files/historiikki-tekstina-2010.doc Sokeain ystävät historiikki], viitattu 24.8.2012</ref> Ingman siirtyi johtajan tehtävästä syrjään vuonna 1903. Molemmat johtajat kohotettiin sokeiden äitihahmoiksi<ref name=Aino>[http://elektra.helsinki.fi/oa/1797-2299/1/1/sokeaino.pdf Kari Huuskonen, Sokeainopetuksen uranuurtajanaiset ja äitimyytti], Kasvatus ja aika 1/2007, viitattu 24.8.2012</ref>.