|
[[Kuva:gabriel bonsdorff.jpg|150px|thumb|Gabriel von Bonsdorff.]]
'''Gabriel von Bonsdorff''' ([[16. tammikuuta]] [[1893]] [[Helsinki]] – [[12. elokuuta]] [[1972]] Helsinki) oli [[Suomi|suomalainen]] jääkärieverstijääkäri[[eversti]], [[metsänhoitaja]], [[vapaaherra]] ja von Bonsdorff aatelisuvun vapaaherrallisen haaran päämies.<ref>''Finlands ridderskaps och adels kalender'' 1956, sivu 66</ref> Hänen vanhempansa olivat professori, lääkintäkenraalimajuri ja vapaaherra [[Hjalmar Gabriel von Bonsdorff]] ja Julia Maria Sofia Hirn. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1928 Marianne Ida Augusta Wärnhjelmin kanssa 1928.<ref name="SJE1939">Suomen jääkärien elämäkerrasto 1938</ref><ref name="SJE1975">Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975</ref>
== Opiskelut ==
Hän kirjoitti ylioppilaaksi [[Helsingin ruotsalainen normaalilyseo|Helsingin ruotsalaisesta normaalilyseosta]] vuonna 1912 ja liittyi [[Nylands Nation|Uusmaalaiseen osakuntaan]]. Opintojaan hän jatkoi Helsingin yliopistossa filosofisen tiedekunnan maanviljelystaloudellisella osastolla vuosina 1913–1914 ja 1923–1925. Metsänhoitajan tutkinnon hän suoritti vuonna 1925.<ref name="SJE1939"/><ref name="SJE1975"/> ▼[[Kuva:Pataljoonan paallystoa.jpg|thumb|400px|Jääkäripataljoonan päällystöä Libaussa syksyllä 1917. ''Alin rivi'': Oberzugf. [[Hugo Österman]], zugf. [[Eric Schauman]], oberzugf. '''Gabriel von Bonsdorff''', zugf. [[Paul Ljungberg]], oberzugf. [[Karl Mandelin]], zugf. [[Einar Johansson]]. ''Keskimmäinen rivi'': luutnantti Franzen, luutnantti Huyssen, luutnantti Rüets, kapteeni [[Ulrich von Coler]], kapteeni [[Eduard Ausfeld]], tohtori [[Valter Sivén]], yliluutnantti Stahel, Luutnantti Mellis, luutnantti Könnecke, tohtori [[Yrjö Salminen]]. ''Ylin rivi'': oberzugf. [[Lauri Malmberg]], oberzugf. [[Maximilian Savonius]], oberzugf. [[Erik Heinrichs]], oberzugf. [[Harald Öhquist]], talouspäällikkö Arp, hauptzugf. [[Torsten Jernström]], zugf. [[Torsten Lesch]], oberzugf. [[Karl Oesch]], zugf. [[Knut Solin]], tohtori Häberle, zugf. [[Lars Homén]], zugf. [[Gustaf Taucher]].]] ▼
▲HänVon Bonsdorff kirjoitti [[ylioppilas|ylioppilaaksi ]] [[Helsingin ruotsalainen normaalilyseo|Helsingin ruotsalaisesta normaalilyseosta]] vuonna 1912 ja liittyi [[Nylands Nation|Uusmaalaiseen osakuntaan]]. Opintojaan hän jatkoi Helsingin yliopistossa filosofisen tiedekunnan maanviljelystaloudellisella osastolla vuosina 1913–1914 ja 1923–1925. Metsänhoitajan tutkinnon hän suoritti vuonna 1925.<ref name="SJE1939"/><ref name="SJE1975"/>
▲[[Kuva:Pataljoonan paallystoa.jpg|thumb|400px|Jääkäripataljoonan päällystöä LibaussaLiepajassa syksyllä 1917. ''Alin rivi'': Oberzugf. [[Hugo Österman]], zugf. [[Eric Schauman]], oberzugf. '''Gabriel von Bonsdorff''', zugf. [[Paul Ljungberg]], oberzugf. [[Karl Mandelin]], zugf. [[Einar Johansson]]. ''Keskimmäinen rivi'': luutnantti Franzen, luutnantti Huyssen, luutnantti Rüets, kapteeni [[Ulrich von Coler]], kapteeni [[Eduard Ausfeld]], tohtori [[Valter Sivén]], yliluutnantti Stahel, Luutnantti Mellis, luutnantti Könnecke, tohtori [[Yrjö Salminen]]. ''Ylin rivi'': oberzugf. [[Lauri Malmberg]], oberzugf. [[Maximilian Savonius]], oberzugf. [[Erik Heinrichs]], oberzugf. [[Harald Öhquist]], talouspäällikkö Arp, hauptzugf. [[Torsten Jernström]], zugf. [[Torsten Lesch]], oberzugf. [[Karl Oesch]], zugf. [[Knut Solin]], tohtori Häberle, zugf. [[Lars Homén]], zugf. [[Gustaf Taucher]].]]
Hän liittyi yhtenä ensimmäisten vapaaehtoisten joukkoon, joiden päämääränä oli Saksassa sotilaskoulutusta antava Pfadfinder-kurssi, joka järjestettiin Pohjois-Saksassa sijaitsevalla [[Lockstedter Lager]]in harjoitusalueella. Leirille hän ilmoittautui 55 muun miehen kanssa 25. helmikuuta 1915. Hänet sijoitettiin joukon 2. komppaniaan. Myöhemmin 10. syyskuuta 1915 hänet sijoitettiin Kuninkaallisen, Preussin [[Jääkäripataljoona 27]]:n 1. konekiväärikomppaniaan. Hän otti osaa taisteluihin [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisessä maailmansodassa]] Saksan itärintamalla Misse-joella [[Riianlahti|Riianlahdella]] ja [[Aa-joki|Aa-joella]].<ref name="SJE1939"/><ref name="SJE1975"/> ▼
▲HänVon Bonsdorff liittyi yhtenä ensimmäistenensimmäisistä vapaaehtoisten joukkoon[[jääkäriliike|jääkäriliikkeeseen]], joidenjolle päämääränä[[Saksan oli Saksassakeisarikunta|Saksa]]ssa sotilaskoulutusta antavaantanut Pfadfinder-kurssi, joka järjestettiin Pohjois-Saksassa sijaitsevalla"partiolaiskurssi" [[ LockstedterLockstedtin Lagerleiri]] inn harjoitusalueella. Leirille hän ilmoittautui 55 muun miehen kanssa 25. helmikuutahelmikuussa 1915. Hänet sijoitettiin joukon 2. komppaniaan. Myöhemmin 10.syksyllä syyskuutavon 1915 hänetBonsdorff sijoitettiin Kuninkaallisen, Preussin kuninkaallisen [[ Jääkäripataljoonajääkäripataljoona 27]]:n 1. konekiväärikomppaniaan. Hän otti osaa [[Saksan keisarillinen armeija|Saksan armeija]]ssa taisteluihin [[ Ensimmäinenensimmäinen maailmansota|ensimmäisessä maailmansodassa]] Saksan[[Venäjän itärintamallakeisarillinen Misse-joellaarmeija|Venäjän armeija]]a vastaan [[ Riianlahtiitärintama (ensimmäinen maailmansota)| Riianlahdellaitärintama]] lla jaSaksan [[ Aa-jokimiehitys| Aa-miehittämällä]] alueella [[Misa]]joella ja [[Lielupe]] joella.<ref name="SJE1939"/><ref name="SJE1975"/>
▲== Suomen sisällissota ==
:''Katso myös: [[Suomen sisällissota]]''
Hän saapui Suomeen (Vaasaan) jääkäreiden pääjoukon mukana majuriksi ylennettynä 25. helmikuuta 1918. Hänet komennettiin Suomen sisällissotaan ensin komentajaksi [[4. jääkäripataljoona]]an ja 23. maaliskuuta alkaen komentajaksi [[2. jääkärirykmentti]]in. Hän otti osaa taisteluihin sisällissodassa rykmentin komentajana Kalevankankaalla, Tampereella ja Karjalankannaksella eversti Ausfeldin ryhmässä vasenta siipeä mihin kuuluivat 6. jääkäripataljoona, 13. jääkäripataljoona ja osia15. jääkäripataljoonasta. Hänen joukkonsa etenivät ja valtasivat Kuokkalan ja jatkoivat edelleen Terijoelle ja Rajajoelle.<ref name="SJE1939"/><ref name="SJE1975"/>
Von Bonsdorff saapui Suomeen jääkäreiden pääjoukon mukana [[Vaasa]]an [[majuri]]ksi ylennettynä helmikuun lopulla 1918 osallistuakseen [[Svinhufvudin I hallitus|hallituksen]] alaisten [[Suomen puolustusvoimat|Suomen tasavallan joukkojen]] ([[valkoiset]]) taisteluihin [[Suomen sisällissota|sisällissodassa]]. Hänet määrättiin ensin komentajaksi [[4. jääkäripataljoona]]an ja sitten maaliskuussa [[2. jääkärirykmentti]]in, jossa ominaisuudessa oli [[Tampereen taistelu]]ssa sekä [[Viipurin taistelu (Suomen sisällissota)|Viipurin taistelu]]ssa eversti Ausfeldin ryhmän vasemmassa siivessä, mihin kuuluivat 6. ja 13. jääkäripataljoona sekä osia 15. jääkäripataljoonasta. Joukot etenivät [[Karjalankannas|Karjalankannaksella]] vallaten [[Kuokkala]]n ja jatkoivat edelleen [[Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta|Venäjä]]n rajalle saakka.<ref name="SJE1939"/><ref name="SJE1975"/>
==Sisällissodan jälkeen== ▼
Sisällissodan jälkeen hän toimi edelleen 2. jääkärirykmentin komentajana mutta 2. syyskuuta 1918 hänet komennettiin komentajaksi Sortavalan rajavartioryhmään. Keski-Suomen rykmentin komentajaksi hänet nimitettiin 15. maaliskuuta 1919 ja tässä tehtävässä hän oli Armeijasta eroonsa saakka, joka tapahtui 21. maaliskuuta 1922. Hän siirtyi Kymi Oy:n palvelukseen ja oli samalla Kymintehtaan suojeluskunnan paikallispäällikkönä vuodet 1922–1923. Yksityismetsänhoitajana Turun seudulla hän toimi vuodet 1925–1931 ja Suojärvellä Aunuksen puuliike oy:n metsänhoitajana vuodet 1932–1934. Lauttakalusto oy:n toimitusjohtajana hän toimi vuodet 1934–1939. Salmin uittoyhdistyksen apulaisuittopäällikkönä hän toimi vuodet 1934–1937.<ref name="SJE1939"/><ref name="SJE1975"/> ▼▲== Sisällissodan jälkeen ==
▲Sisällissodan jälkeen hänVon Bonsdorff toimi edelleen 2. jääkärirykmentin komentajana , mutta 2. syyskuutasyksyllä 1918 hänet komennettiin komentajaksi Sortavalan[[Sortavala]]n rajavartioryhmään. [[Keski-Suomi|Keski-Suomen ]] rykmentin komentajaksi hänet nimitettiin 151919. maaliskuutaVon 1919Bonsdorff jaerosi tässäarmeijan tehtävässä hän oli Armeijasta eroonsa saakka, joka tapahtui 21. maaliskuutapalveluksesta 1922 . Hänja siirtyi Kymi Oy:n[[Kymmene|Kymin]]-yhtiön palvelukseen ja oliollen samalla [[Kymintehdas|Kymintehtaan ]] [[suojeluskunta|suojeluskunnan ]] paikallispäällikkönä vuodetvuoteen 1922–19231923. Yksityismetsänhoitajana Turun seudulla hän toimi vuodet[[Turun seutukunta|Turun seudulla]] 1925–1931 ja [[Suojärvi|Suojärvellä ]] Aunuksen puuliike oy:nPuuliikkeen metsänhoitajana vuodet 1932–1934. Lauttakalusto oy:nLauttakaluston toimitusjohtajana hänvon toimiBonsdorff vuodetoli 1934–1939. Salmin[[Salmi uittoyhdistyksen(kunta)|Salmi]]n [[uitto]]yhdistyksen apulaisuittopäällikkönä hän toimi vuodet 1934–1937.<ref name="SJE1939"/><ref name="SJE1975"/>
== Toinen maailmansota ==
==Talvi- ja Jatkosota==
Talvisotaan[[Talvisota]]an hänvon Bonsdorff osallistui Sortavalan suojeluskunnan piiripäällikkönä ja välirauhan[[Moskovan aikanarauha|rauha]]n tultua 3. raja-alakomitean puheenjohtajana. Jatkosotaan[[Jatkosota|Jatkosodan]] alkaessa hän osallistuioli Vaasan sotilasläänin[[sotilaslääni]]n komentajana, josta hänet komennettiin vuonna[[päämaja]]n 1941 Päämajan Linnoitusosastonlinnoitusosaston metsätoimiston päälliköksi 1941. [[Laatokan karjalanKarjala]]n uittopäällikkönä hänvon Bonsdorff toimi vuodet 1942–1944.<ref name="SJE1975"/>
== Maailmansodan jälkeen ==
==Sotien jälkeinen aika==
HänVon toimi edelleen uittopäällikkönä vuodet 1944–1945, jonka jälkeen hänBonsdorff siirtyi uittopäälliköksi Savon[[Savo]]n uittoyhdistykseen, josta tehtävästä hän siirtyi [[eläke|eläkkeelle vuonna]] 1959. Hänet on haudattu Helsinkiinsukuhautaan Helsingin [[Hietaniemen hautausmaalle(vanhahautausmaa]]n osa)vanhaan von Bonsdorff suvun sukuhautaanosaan.<ref name="SJE1975"/>
| 