Ero sivun ”Halti” versioiden välillä

Ei muutosta koossa ,  3 vuotta sitten
→‎Saamelaisten pyhä tunturiseutu: Täydentävä huomautus parempaan asiayhteyteen.
(→‎Saamelaisten pyhä tunturiseutu: Täydentävä huomautus parempaan asiayhteyteen.)
 
== Saamelaisten pyhä tunturiseutu ==
Haltin alue on ollut saamelaisille (Paulaharju käyttää termiä ''[[lappalainen]]'') [[Saamelainen muinaisusko|pyhää seutua]] ja sen alueella on ollut useita seitoja. Taustalla on ollut alueen luonnonolosuhteet ja [[Saamelaiset|tunturisaamelaisille]] keskeinen sijainti. Haltin tuntumasta saavat alkunsa monet Käsivarren alueen vesistöistä. Pienistä puroista kasvaa vähitellen välijärvien kautta pikkujokia (''johka''), jotka muuttuvat vähitellen suuriksi valtavirroiksi (''eno''). Näistä tärkein ja tunnetuin esimerkki on pitkä vesireitti Haltilta [[Pohjanlahti|Pohjanlahteen]]: Háldijávri – Govdajohka – [[Pihtsusjärvi|Pitsusjärvi]] – Bihčosjohka – Vuomakasjärvi (Vuopmegašjávri) – Vuomakasjoki (Vuopmegašjohka) – Meekonjärvi – Skádjajávri – Jogašjávri – [[Porojärvi]] – Poroeno – [[Lätäseno]] – [[Muonionjoki]] – [[Tornionjoki]] ja lopulta [[Perämeri]] (Pohjanlahti). Vesistöt taas ovat olleet aiemmin tärkeä kulkureitti ja elämänlähde kalasaaliiden muodossa. Vesistöjen lisäksi Haltin alueella on ollut laajan tunturialueen parhaat jäkälämaat. Tämä taas on ollut [[Poronhoito|poronhoidosta]] elinkeinonsa saaneille tunturisaamelaisille merkittävä seikka. Lisäksi Haltin kautta on kulkenut vanha jutamisreitti (vaellusreitti) eteläisten metsäalueiden ja [[Pohjoinen jäämeri|Jäämeren]] rannikon ([[Ruija]]n) välillä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =Paulaharju, Samuli | Nimeke =Lapin muisteluksia | Vuosi = 1922| Sivu =166 | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =kustannusosakeyhtiö Kirja | Tunniste = }}</ref>.
 
Saamelaisilla oli pyhiä palvontapaikkoja, [[Seita|seitoja]], varsin runsaasti. Teoksessaan "Seitoja ja seidan palvontaa" [[Samuli Paulaharju]] kuvaa Haltin merkitystä saamelaisille (Paulaharju käyttää termiä ''[[lappalainen]]''): "Koko tunturi saattoi tulla suureksi pyhäksi paikaksi, varsinkin jos sen hoivissa oli voimallisen jumalan asuinsija, Seitapahta, Seitáutsi, taikka jokin muu jylhä tunturikorso, johon uhraukset toimitettiin." Tällaisena tunturina Paulaharju mainitsee mm. Haltin. Haltilla oli porosaamelaisille aivan käytännöllinen merkitys, jota Paulaharju kuvaa seuraavasti: "Luoteisessa Norjan rajalla on toiselle tuhannelle nouseva Haldde, vanhojen lappalaisten palvoma tunturi. Kesällä räkän aikana Käsivarren lappalaiset kokoontuvat poroineen Haldden lähimaille. Ja lappalaiset joikaavat suuresta tunturistaan:"
:''Keväällä porot hajoovat,''
:''mutta kyllä sitten Haldii ne kokoo,''
Rekisteröitymätön käyttäjä