Ero sivun ”Halti” versioiden välillä

9 merkkiä lisätty ,  3 vuotta sitten
selvennetään otsikkoon, että kyse on ehdotuksesta; tekstiä olisi hyvä vielä selventää, koska aikeena ei kai ole lahjoittaa koko tunturia vaan vain tuo Ráisduattarháldia matalampi sivuhuippu, Haldičohkka?
(lisätty tietoa hankkeesta lahjoittaa Haltin korkein kohta Suomelle.)
(selvennetään otsikkoon, että kyse on ehdotuksesta; tekstiä olisi hyvä vielä selventää, koska aikeena ei kai ole lahjoittaa koko tunturia vaan vain tuo Ráisduattarháldia matalampi sivuhuippu, Haldičohkka?)
Haltin ympäristö aina [[Kilpisjärvi (järvi)|Kilpisjärven]] rannalla oleville [[Saana (tunturi)|Saanalle]] ja [[Mallan luonnonpuisto|Mallalle]] saakka on geologisesti rajavyöhykettä. Suomen useita miljardeja vuosia vanha peruskallio yhtyy [[Käsivarsi (Suomi)|Käsivarren]] äärimmäisessä nurkkauksessa [[Kölivuoristo]]n varsin nuoreen, 400–600 miljoonaa vuotta vanhaan kallioperään.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.helsinki.fi/kilpis/luonto/geologia.htm | Nimeke =Kilpisjärven alueen geologiaa | Selite = | Ajankohta = | Julkaisija =Helsingin yliopisto / Kilpisjärven biologinen asema | Viitattu = }}</ref> Erikoinen yksityiskohta on Haltin yläosan rinteillä laajalla alueella oleva rusehtava, ruosteen värinen ja hyvin rosoinen kiviaines.
 
===HaltinEhdotus Norjan puolella olevan Haltin osan lahjoittaminenlahjoittamisesta Suomelle===
 
NorjalainenVuonna 2015 norjalainen maanmittari Bjørn Geirr Harsson nosti esille idean Haltin korkeimman huipun lahjoittamiestalahjoittamisesta Suomelle vuonna 2015. Hän oli asiasta yhtyedessä Norjan ulkoministeriöön, mutta ei saanut sieltä vastausta. Facebook-kampanijankampanjan ja kansainvälisen julkisuuden jälkeen ulkoministeriö vastasi Harssonille, että lahjoitus olisi perustuslain vastainen jaeivätkä maalahjat eivät kuulu pohjoismaiseen perinteeseen. <ref name=lah>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/norjalainen_kunta_haluaa_lahjoittaa_haltin_huipun_suomelle/8764087 | Nimeke =Norjalainen kunta haluaa lahjoittaa Haltin huipun Suomelle| Tekijä =Tapani Leisti | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 27.7.2016| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Yle| Viitattu = 27.7.2016 | Kieli = }}</ref>
 
Tämän jälkeen norjalainen Kaivuonon kunta tarttui Harrisonin ideaan ja esitti lahjoitusta kirjeessä Norjan pääministerille. Kunta perustelee lahjoitusta sillä, että Suomi on ainoa maa, jonka korkein kohta ei ole tunturin tai vuoren huippu, vaan rinne. Samoin tämä näyttäisi maailmalle esimerkkiä maakiistojen suhteen. Lisäksi luovutettavalla alueella ei ole arvokkaita mineraaleja ja sen pinta-ala on merkityksetön suhteessa Norjan koko pinta-alaan. Luovutettavan alueen koko olisi 0,01 neliökilometriä. Kunta kokee kyseessä olevan enemminkin rajan tarkastamisen, joita on tehty myös aiemmin pohjoismaiden välilä.<ref name=lah></ref> Tämä lahjoitus siirtäisi Suomen ja Norjan välistä rajaa noin 40 metriä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/nrk_haltin_lahjoittaminen_suomelle_norjan_paaministerin_poydalla/9051444 | Nimeke =NRK: Haltin lahjoittaminen Suomelle Norjan pääministerin pöydällä| Tekijä = Prita Näkkäläjärvi| Ajankohta =27.7.2016| Julkaisu = Yle| Viitattu = 27.7.2016 }}</ref>
70 193

muokkausta