Ero sivun ”Strasbourg” versioiden välillä

422 merkkiä lisätty ,  4 vuotta sitten
→‎Kohti uutta aikaa: meikäläisistä
(→‎Kohti uutta aikaa: meikäläisistä)
Strasbourgissa vaikuttaneisiin uutta kirjapainotekniikkaa hyödyntäneisiin [[Humanismi|humanisteihin]] lukeutuivat muun muassa [[Jakob Wimpfeling]], [[Johann Geiler von Kaisersberg]] ja [[Sebastian Brant]]. [[Uskonpuhdistus]] saapui seudulle samoihin aikoihin ja [[Martti Luther]]in teesit naulattiin Strasbourgin katedraalin oviin 1519. Strasbourg omaksui uskonpuhdistuksen 1525 ja virallisesti se liittyi [[Protestanttisuus|protestanttisten]] kaupunkien joukkoon [[Augsburgin tunnustus|Augsburgin tunnustuksen]] myötä 1532. Strasbourgista tuli samalla yksi protestanttisuuden keskittymistä alueella, kun muualla Alsacessa väestön enemmistö säilyi [[Katolilaisuus|katolilaisina]].<ref name="frenchmoments-history3">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.frenchmoments.eu/strasbourg-history/#tabs-2 | Nimeke = Strasbourg History: Humanism and Reformation | Julkaisu = frenchmoments.eu | Viitattu = 22.2.2015 | Kieli = {{en}}}}</ref>
 
Strasbourgin katedraalin käyttö jaettiin 1592 katolilaisten ja protestanttien välillä, joiden joukosta valittiin kustakin piispa. Yhteenotot eri uskon edustajien välillä kuitenkin kiihtyivät, ja 1604 katolilainen [[Kaarle III (Lorraine)|Kaarle III]] nousi ainoana piispaksi. Modernien puolustuslinnoitusten takana sijainnut Strasbourg pysyi [[Kolmikymmenvuotinen sota|kolmikymmenvuotisen sodan]] aikana puolueettomana eikä joutunut muiden seudun kaupunkien tavoin [[Ruotsi|ruotsalaisten]] hävittämäksi.<ref name="frenchmoments-history3"/> Alueella liikkuneissa ruotsalaisarmeijoissa palveli myös [[Suomi|suomalaisista]] koottuja rykmenttejä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Haavisto, Lauri; Klementtilä, Hannele; Partanen, Jukka | Nimeke = Suomalaisen sotilaan historia | Vuosi = 2011 | Luku = Suomalaiset Ruotsin suurvalta-ajan armeijassa | Sivu = 96 | Julkaisija = Karttakeskus | Tunniste = ISBN 978-952-266-006-0 }}</ref> Keisari [[Ferdinand II (keisari)|Ferdinand II]] sai Strasbourgilta lupauksen pysyä konfliktissa puolueettomana, mitä vastaan kaupungille myönnettiin oikeus perustaa yliopisto.<ref name="frenchmoments-history3"/>
 
[[Tiedosto:Louis XIV receiving the keys of Strasbourg-Constantyn Francken-f3791425.jpg|pienoiskuva|175px|vasen|[[Ludvig XIV]] vastaanottamassa Strasbourgin avaimia 1681.]]
7 304

muokkausta