Ero sivun ”Keskonen” versioiden välillä

51 merkkiä poistettu ,  4 vuotta sitten
fix, - kuvääri, kuvertti ja kuvöösi
p (ref)
(fix, - kuvääri, kuvertti ja kuvöösi)
[[Kuva:Incubator-tahrir.jpg|thumb|300px|Keskonen keskoskaapissa]]'''Keskonen''' on vastasyntyneeseen [[lapsi|lapseen]] liittyvä ilmaisu, jolla viitataan [[raskaus|raskauden]] ennenaikaiseen keskeytymiseen. [[Arkkiatri]] [[Arvo Ylppö]] keksi sanan ja määritteli keskoseksi alle 2&nbsp;500 gramman painoisen vastasyntyneen.<ref name="syntyman-ihme">Luento. [[Kari Raivio]]: Syntymän ihme, 24.11.2010, [[Biomedicum Helsinki]].</ref>
 
Nykyisin keskosuus määritellään yleensä raskausviikkojen ja/tai sikiön painon mukaan. Keskosuudesta on kyse, jos lapsi syntyy raskausviikkojen 22 ja 37 välillä. Normaali raskaus kestää 40 viikkoa, mutta raskaus katsotaan täysiaikaiseksi aina viikosta 37 alkaen ja virallisesti yliaikaiseksi vasta raskausviikon 42 täytyttyä. 95 % synnytyksistä alkaa ajallaan<ref name="syntyman-ihme"/>. Jos lapsi syntyy ennen 22. raskausviikon päättymistä, käytetään termiä "[[keskenmeno]]", ja sen jälkeen termiä "ennenaikainen”ennenaikainen synnytys"synnytys”. Alle 1&nbsp;500 gramman painoisena syntynyttä lasta kutsutaan joskus tieteellisissäkin yhteyksissä ''pikkukeskoseksi''.
 
Lähes 600 vauvaa vuodessa eli noin yksi prosentti kaikista vastasyntyneistä Suomessa syntyy hyvin ennenaikaisena ennen 32 raskausviikon ikää tai hyvin pienipainoisena, alle 1 500 gramman painoisena.<ref>http://domino.utu.fi/tiedotus/tiedotukset.nsf/0/bf79b0f1cfc948c3c225763b00258f4e?OpenDocument</ref> Suomalaisista vastasyntyneistä alle 2&nbsp;500 gramman painoisina syntyy noin neljä prosenttia. <ref name="syntyman-ihme"/>
== Keskosena syntyneen elinmahdollisuudet ==
 
Nykyään suurin osa keskosina syntyneistä lapsista selviää ilman merkittäviä terveydellisiä ongelmia. Keskosina syntyneiden lasten elintoimintojen säätely on kuitenkin vielä puutteellista, ja he ovatkin usein aneemisia ja herkkiä sairastumaan. Näin ollen keskoslapset tarvitsevat erityishoitoa ''keskoskaapiksi'' (myös ''keskoskehto'', kuvääri, kuvertti ja kuvöösi (ransk. couveuse)) kutsutussa erikoislaitteistolla varustetussa laatikossa. Keskoskaapin kosteutta, lämpötilaa ja happipitoisuutta voidaan säädellä tarkoin. Suurin ja yleisin ongelma on kuitenkin keskosvauvojen keuhkot, jotka eivät ole yleensä ehtineet kehittyä kunnolla lyhyen sikiökauden aikana.
 
Raskausviikolla 26 kehittyvät surfaktanttisolut ovat tärkeässä osassa keuhkojen toimintaa, sillä ne ylläpitävät alveoleissa nestejännitystä ja täten estävät niitä painumasta kasaan. Ennen raskausviikkoa 26 syntyneille keskosille annetaankin lapsivedestä eristettyä surfaktanttia suihkeena tai muutoin annosteltuina keuhkoihin.
== Perhekeskeinen työtapa keskosten kanssa ==
 
Perhekeskeisen työtavan muotoja ovat mm.muun muassa vanhempien läsnäolon rajoitusten purkaminen, perhehuonemalli ja kenguruhoito (TYKS:ssa jo vuonna 1986). Tämän työtavan on todettu mm.muun muassa vähentävän sairaalahoidon tarvetta ja vähentävän syntymän jälkeistä masennusta. TYKS:ssa on kehitetty Vanhemmat vahvasti mukaan -malli tämän työtavan vahvistamiseksi kentällä.<ref>http://www.vsshp.fi/fi/toimipaikat/tyks/to8/to8b/vvm/Documents/vvm%20manuaali.pdf</ref>
 
== Lähteet ==
* [http://www.kevyt.net Keskosvanhempien yhdistys].
* [https://oa.doria.fi/handle/10024/47017 Early relationship between very preterm infant and mother: The role of infant, maternal and dyadic factors]. {{en}}
* [http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/arkisto?p_p_id=Article_WAR_DL6_Articleportlet&p_p_action=1&p_p_state=maximized&viewType=viewArticle&tunnus=duo98132 Keskosesta aikuiseksi] (artikkeli).
 
[[Luokka:Obstetriikka]]