Ero sivun ”Virmailan linnasaari” versioiden välillä

Muinaislinna sijaitsee [[Padasjoen kirkko|Padasjoen kirkosta]] 13,1 kilometriä koilliseen [[Päijänne|Päijänteessä]] olevan Virmailansaaren koillispuolella olevassa Linnasaaressa. Linnasaari on 1,7 kilometriä pitkä ja suhteellisen moninieminen ja kapea saari. Muinaislinna sijaitsee kallioisella niemellä, jota kutsutaan Västingiksi. Mäen rinteet ovat jyrkät ja sen huippu kohoaa yli 30 metriä Päijänteen vedenpinnan yläpuolelle. Mäki on niemen suuntainen ja huipun molemmilla puolilla sijaitsevat itä-länsi-suuntaiset jyrkänteet, joiden välissä muinaislinnan jäännökset sijaitsevat. Rakennetuista puolustusvarustuksista on jäljellä kivivalleja. Niitä on mäen itärinteen loivalla osuudella ja korkeimman kohdan länsipuolella.<ref name=mv/><ref name=kp/>

Koska muinaislinnalla ei ole tehty kaivaustutkimuksia, sen tarkkaa ikää ei tiedetä. Se liittynee [[Häme|Hämeen]] [[Rautakausi|myöhäisrautakautiseen]] ja [[Keskiaika|varhaiskeskiaikaiseen]] asutushistoriaan muiden muinaislinnojen tapaan. Sitä on tutkittu pintapuolisesti vuosina 1907 ([[Hjalmar Appelgren]]), 1936 (Jouko Voionmaa), 1961 (Helmer Salmo), 1971 ([[Matti Huurre]]), 1985 ([[Jussi-Pekka Taavitsainen]]) ja 1995 (Mirja Miettinen). Virkistysalueen ja muinaislinnan jyrkänteen rajalla on ollut kuparinen muinaisjäännöskyltti. Se on hävinnyt. Kivivallien luonna on ollut toinen rauhoituskyltti.<ref name=mv/>