Ero sivun ”Sarvivälke” versioiden välillä

Sarvivälke on kolmen [[molekyyli]]n [[isomorfinen]] sekoitus: [[kalsium]]-[[rauta]]-[[magnesium]]-[[silikaatti]], [[alumiini]]-rauta-magnesium-silikaatti ja rauta-magnesium-silikaatti. Toisinaan sarvivälke sisältää myös [[mangaani]]a, [[titaani]]a ja [[natrium]]ia. [[Fluoridi]] korvaa usein [[hydroksyyli]]n. Sarvivälkkeen yleinen kemiallinen kaava on (Ca,Na)_2-3(Mg,Fe,Al)₅(Al,Si)₈O₂₂(OH,F)₂, Suomen kallioperä -teos (1998) käyttää kemiallisen kaavan muotoa Ca₂(Mg,Fe)₄Al(Si₇Al)O₂₂(OH)₂.<ref name="suomenkallioperä-Sanasto">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.geologinenseura.fi/suomenkalliopera/SANASTO.pdf | Nimike= Kallioperägeologista sanastoa | Tekijä = Yrjö Kähkönen ja Matti Lehtinen | Ajankohta = 1998| Julkaisu = Suomen kallioperä – 3 000 vuosimiljoonaa, ISBN 952-90-9260-1 | Julkaisija = Geologian seura | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 19.7.2016| Selite = sarvivälkkeen kemiallinen kaava teoksen sivuilla 368| Selite= [http://www.geologinenseura.fi/suomenkalliopera/ Suomen kallioperä -teoksen kotisivu]}}</ref> Sarvivälkkeen [[kovuus]] on 5-6, sen [[ominaispaino]] on 2,9 - 3,4, ja on . Sen [[lohkeavuus]]kulmat ovat 56 ja 124 astetta. Se sekoitetaan usein [[augiitti]]in ja [[biotiitti]]kiilteeseen, jotka ovat mustia ja jotka esiintyvät [[graniitti|graniitissa]] ja [[charnockiitti|charnockiitissa]]. [[Kide]]rakenteeltaan se on rakeista tai sälöistä.

Sarvivälke on yleinen ainesosa monissa [[magmakivi]]ssä ja [[metamorfinen kivilaji|metamorfisissa kivissä]], kuten graniitissa, [[syeniitti|syeniitissä]], [[dioriitti|dioriitissä]], [[gabro]]ssa, [[andesiitti|andesiitissa]], [[gneissi]]ssä ja [[liuske]]essa. Se on [[amfiboliitti]]en päämineraali. <ref name="geologia.fi">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.geologia.fi/index.php/2011-12-21-12-30-30/2011-12-21-12-40-22/metamorfisten-kivien-luokittelu| Nimeke = Metamorfisten kivien luokittelu | Tekijä = Mikko Turunen | Julkaisu = geologia.fi-sivusto | Julkaisija = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 19.7.2016| Selite = }} </ref><ref name="suomenkallioperä-luku2">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.geologinenseura.fi/suomenkalliopera/CH2.pdf | Nimike= Luku 2. Geologian peruskäsitteitä | Tekijä = Yrjö Kähkönen ja Matti Lehtinen | Ajankohta = 1998| Julkaisu = Suomen kallioperä – 3 000 vuosimiljoonaa, ISBN 952-90-9260-1 | Julkaisija = Geologian seura | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 19.7.2016| Selite = Metamorfiset kivet kappaleessa 2.7, teoksen sivuilla 56-64| Selite= [http://www.geologinenseura.fi/suomenkalliopera/ Suomen kallioperä -teoksen kotisivu]}}</ref><ref name="Retk-kiviopas">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.e-julkaisu.fi/gtk/retkeilijan-kiviopas/pdf/Kiviopas-hires.pdf | Nimike= Retkeilijän kiviopas | Tekijä = Sari Grönholm (toim.), Reijo Alviola, Kari A. Kinnunen, Kari Kojonen, Niilo Kärkkäinen ja Hannu Mäkitie| Ajankohta = | Julkaisu = ISBN 951-960-973-6 | Julkaisija = Geologian tutkimuskeskus | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 19.7.2016| Selite = s. 45, 46 ja erityisesti s. 67}}</ref>

Syvän tummanruskeaa ja mustaa sarvivälkettä kutsutaan tavanomaisesti basalttiseksi sarvivälkkeeksi siitä syystä, että ne ovat yleensä ainesosana [[basaltti|basaltissa]] tai basaltin kanssa läheisesti yhteen kuuluvissa kivissä. Sarvivälke vaihtelee [[kloriitti (mineraali)|kloriitista]] [[epidootti]]in{{selvennä|Miten vaihtelee?}}. Erästä sarvivälkkeen muunnosta, joka sisältää <5&nbsp;% rautaoksideja, on väriltään harmaasta valkoiseen, ja sitä kutsutaan [[edeniitti|edeniitiksi]], koska sitä esiintyy Edenvillessä, [[New York]]issa. Muita sarvivälkesarjaan kuuluvia mineraaleja ovat [[pargasiitti]], [[hastingsiitti]] ja [[tschermakiitti]].