Ero sivun ”Jäämit” versioiden välillä

266 merkkiä lisätty ,  4 vuotta sitten
Jäsentelyä ja yleistä artikkelin parantelua.
p (ohjaus)
(Jäsentelyä ja yleistä artikkelin parantelua.)
'''Jäämit''' ({{k-ru|ямь ja емь}}, ''jam'' tai ''jem'') on nimitys, jolla [[Novgorodin tasavalta|novgorod]]ilaiset kutsuivat keskiajalla joitakinalunperin [[Suomi|Suomen]]koko tailäntisen [[Karjala]]nSuomen suunnalla asuneita väestöryhmittymiäasukkaita. YleisimminMyöhemmin omaksutunkäsite tulkinnaneriytyi mukaan jäämit olivattarkoittamaan [[hämäläisetHämäläiset|hämäläisiä]], taijoista laajemminse Länsi-Suomen[[Etymologia|etymologisesti]] asukkaita.johtuu<ref>Gabriel Rein: ''Föreläsningar öfver Finlands historia'', 1870, s.101, {{Kirjaviite|Tekijä=Martti Linna: |Nimeke=Suomen alueellinenvarhaiskeskiajan pyhimyskulttilähteitä|Julkaisija=Historian ja vanhemmat aluejaot, ''Vesilahti 1346-1996'', 1996, s.154-155, Sama: Suomen vanhemmista aluejaoista, ''Muinaistutkija'' 4/1996Aitta|Vuosi=1989|Sivu=119}}</ref>. Toisen teorian mukaan jäämit olivat Laatokan pohjoisrannan karjalaisia.<ref>Uino, Pirjo: ''Ancient Karelia. Archaeological Studies''. Helsinki 1997</ref> Kronikoissa kerrotaan sodista, joita novgorodilaiset ja ''korela'' ([[karjalaiset]] tai suppeammin [[Käkisalmi|Käkisalmen]] seudun asukkaat) kävivät jäämejä vastaan 1100- ja 1200-luvuilla. Jäämien tiedetään myös tehneen kostohyökkäyksiä Laatokan alueelle. Eri yhteyksissä nimi on voinut viitata eri ryhmiin.
 
[[Nestorin kronikka|Nestorin kronikassa]] sekä [[Novgorodin ensimmäinen kronikka|Novgorodin kronikassa]] kerrotaan [[Luettelo Suomen historian sodista|sodista]], joita Novgorod Karjalan alueen liittolaisineen kävivät jäämejä vastaan 1100- ja 1200-luvuilla. Novgorodin ja jäämien välillä käytiin taisteluita kronikoiden mukaan vuosina [[1024]], [[1123]], [[1142]], [[1143]], [[1149]], [[1186]], [[1191]], [[1227]] (1226?), [[1228]], [[1240]], [[1256]], [[1292]] ja [[1311]]. Kaikki kronikoiden maininnat jäämeistä kertovat joko Novgorodin tai jäämien tekemistä sotaretkistä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://faculty.washington.edu/dwaugh/rus/texts/MF1914.pdf|nimeke=The Chronicle of Novgorod|julkaisu=|julkaisija=London Offices of the Society|viitattu=21.7.2016|tekijä=|ajankohta=}}</ref> Kronikat mainitsevat Novgorodin liittolaisiksi mm. ''korelan'' ([[karjalaiset]] tai suppeammin [[Käkisalmi|Käkisalmen]] seudun asukkaat), [[vatjalaiset]] ja [[inkerikot]].
Novgorodin [[kronikka|kronikat]] mainitsevat erikseen ''sum'' ja ''jem'' eli perinteisen tulkinnan mukaan suomalaiset ja hämäläiset.<ref name="Huurre">{{Kirjaviite | Tekijä =Huurre, Matti | Nimeke =9000 vuotta Suomen esihistoriaa | Vuosi =2004 | Sivu =164 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Otava |Isbn =951-653-114-8 | Viitattu = | Kieli = }}</ref> Jako varsinaissuomalaisiin ja hämäläisiin vastaisi myös ruotsalaisten riimukirjoituksien ''Finlont''- ja ''Tafstalont''-nimiä.<ref name="Huurre" /> Tämän mukaan jäämit-termi ei tarkoittaisi kaikkia Länsi-Suomen asukkaita, vaan pelkästään hämäläisiä. Historiantutkija Jukka Korpelan mukaan tämä johtopäätös ei ole kiistaton, koska ''sum''-sanan merkityksestä ei ole varmuutta, eivätkä keskiaikaiset kirjoittajat käyttäneet vieraiden etnisten ryhmien nimiä kovinkaan johdonmukaisesti.<ref>Jukka Korpela: ''Viipurin läänin synty''. 2004.</ref> ''Jem''-nimitys näyttäisi olevan venäjänkielinen väännös [[Häme]]-nimestä. Käsite jää kuitenkin osittain epämääräiseksi, sillä sanan alkuperällä voi olla muitakin mahdollisia selityksiä. [[Ääninen|Äänisjärven]] itäpuolella sijaitsi keskiajalla Jem-niminen pogosta Jemtsajoen varrella, ja on ainakin periaatteessa mahdollista, että osa jäämejä vastaan tehdyistä sotaretkistä olisikin suuntautunut sinne. Joissakin tapauksissa kuvaukset sotaretkien yksityiskohdista kuitenkin viittaavat siihen, että jäämit asuivat lännempänä. [[Max Engman]] pitää väitöskirjassaan Jem-pogostaa yhtenä suomensukuisten jäämien keskuksena. Hän kuitenkin katsoo, että Suomen alueen jäämit asuivat strategisesti paljon tärkeämmällä alueella [[Ruotsi]]n ja Novgorodin kilpailevien valtioiden välillä kehittyen ajan oloihin nähden aikanaan huomattavan vahvaksi heimoksi.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =[[Max Engman|Engman, Max]] | Nimeke =S:t Petersburg och Finland : migration och influens 1703–1917 | Vuosi =1983 | Sivu =269 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Societas scientiarum Fennica |Isbn =951-1-13753-0 | Viitattu = | Kieli = }}</ref>
 
Novgorodin [[kronikka|kronikat]]Kronikat mainitsevat erikseenjäämien puolella taistelleista nimitystä ''sum'', jajoita ''jem'' elion perinteisen tulkinnan mukaan suomalaisetpidetty ja hämäläiset[[Varsinaissuomalaiset|varsinaissuomalaisina]].<ref name="Huurre">{{Kirjaviite | Tekijä =Huurre, Matti | Nimeke =9000 vuotta Suomen esihistoriaa | Vuosi =2004 | Sivu =164 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Otava |Isbn =951-653-114-8 | Viitattu = | Kieli = }}</ref> Jako varsinaissuomalaisiin ja hämäläisiin vastaisi myös ruotsalaisten riimukirjoituksien ''Finlont''- ja ''Tafstalont''-nimiä.<ref name="Huurre" /> Tämän mukaan jäämit-termi ei tarkoittaisi kaikkia Länsi-Suomen asukkaita, vaan pelkästään hämäläisiä. Historiantutkija Jukka Korpelan mukaan tämä johtopäätös ei ole kiistaton, koska ''sum''-sanan merkityksestä ei ole varmuutta, eivätkä keskiaikaiset kirjoittajat käyttäneet vieraiden etnisten ryhmien nimiä kovinkaan johdonmukaisesti.<ref>Jukka Korpela: ''Viipurin läänin synty''. 2004.</ref> ''Jem''-nimitys näyttäisi olevan venäjänkielinen väännös [[Häme]]-nimestä. Käsite jää kuitenkin osittain epämääräiseksi, sillä sanan alkuperällä voi olla muitakin mahdollisia selityksiä. [[Ääninen|Äänisjärven]] itäpuolella sijaitsi keskiajalla Jem-niminen pogosta Jemtsajoen varrella, ja on ainakin periaatteessa mahdollista, että osa jäämejä vastaan tehdyistä sotaretkistä olisikin suuntautunut sinne. Joissakin tapauksissa kuvaukset sotaretkien yksityiskohdista kuitenkin viittaavat siihen, että jäämit asuivat lännempänä. [[Max Engman]] pitää väitöskirjassaan Jem-pogostaa yhtenä suomensukuisten jäämien keskuksena. Hän kuitenkin katsoo, että Suomen alueen jäämit asuivat strategisesti paljon tärkeämmällä alueella [[Ruotsi]]n ja Novgorodin kilpailevien valtioiden välillä kehittyen ajan oloihin nähden aikanaan huomattavan vahvaksi heimoksi.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =[[Max Engman|Engman, Max]] | Nimeke =S:t Petersburg och Finland : migration och influens 1703–1917 | Vuosi =1983 | Sivu =269 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Societas scientiarum Fennica |Isbn =951-1-13753-0 | Viitattu = | Kieli = }}</ref>
Jäämit mainitaan ensimmäisen kerran ''[[Nestorin kronikka|Nestorin kronikassa]]'' nimellä ''jam'' vuonna 1042. Tuolloin [[Novgorod]]in ruhtinas Vladimir, Jaroslav Viisaan poika, hyökkäsi novgorodilaisten kanssa heitä vastaan. Jos maininta todella viittaa Suomen alueeseen eikä esimerkiksi Jemtsajoen jäämeihin, se on ensimmäinen selkeä vuosiluku [[Suomen historia]]ssa. Nestorin kronikka ei mainitse novgorodilaisia, sen sijaan [[Novgorodin ensimmäinen kronikka|Novgorodin ensimmäisen kronikan]] vanhempi laitos antaa tuon tarkennuksen. Nestorin kronikka kertoo jäämien myös maksaneen veroa ruseille.
 
Jäämit mainitaan ensimmäisen kerran ''[[Nestorin kronikka|Nestorin kronikassa]]'' nimellä ''jam'' vuonna 1042. Tuolloin [[Novgorod]]in ruhtinas Vladimir, Jaroslav Viisaan poika, hyökkäsi novgorodilaisten kanssa heitä vastaan. Jos maininta todella viittaa Suomen alueeseen eikä esimerkiksi Jemtsajoen jäämeihin, se on ensimmäinen selkeä vuosiluku [[Suomen historia]]ssa. Nestorin kronikka ei mainitse novgorodilaisia, sen sijaan [[Novgorodin ensimmäinen kronikka|Novgorodin ensimmäisen kronikan]] vanhempi laitos antaa tuon tarkennuksen. Nestorin kronikka kertoo jäämien myös maksaneen veroa ruseille.
Seuraavaksi jäämit mainitaan 1123, sitten 1142, 1143, 1149, 1186, 1191, 1227 (1226?), 1228, 1240, 1256, 1292 ja 1311.<ref>''Suomen varhaiskeskiajan lähteitä'', toim. Martti Linna, 1989, ''The Chronicle of Novgorod'' 1016-1471, trans. Robert Michell and Nevill Forbes, 1914, reprinted 1970</ref>
 
Vuonna [[1142]] jäämit hyökkäsivät [[Novgorod]]iin ja hävisivät taistelun lähellä [[Laatokka]]a kokien 400 miehen tappiot. Jäämit organisoivat hyökkäyksensä uudemman kerran [[1149]], venäläisten tietojen mukaan 1000 miehen voimin. Novgorodilaiset lähtivät takaa-ajoon vatjalaisten kanssa 500 miehen voimalla ja voittivat.
==Katso myös==
* [[Novgorodin ja jäämien sodat]]
* [[Luettelo Suomen historian sodista]]
* [[Jäämien Kuoro]]