Wikipedia

Ero sivun ”Tuvalu” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 63:
Tuvalun naapurimaat ovat [[Kiribati]], [[Salomonsaaret]], [[Fidži]], [[Samoa]], [[Ranska]]lle kuuluva [[Wallis ja Futuna]] sekä [[Uusi-Seelanti|Uudelle-Seelannille]] kuuluva [[Tokelau]]. Tuvalu sijaitsee [[päiväntasaaja]]n eteläpuolella. [[Kansainvälinen päivämääräraja]] kulkee Tuvalun alueen läpi, mutta kaikki yhdeksän atollia sijaitsevat sen länsipuolella.<ref name="cia" /> Niutaolla on suolapitoinen [[järvi]].<ref>Stanley, s. 587.</ref>
 
Tuvaluun kuuluu yhdeksän [[atolli]]a, joista [[Funafuti]], [[Nanumea]], [[Nui]], [[Nukufetau]] ja [[Nukulaelae]] ovat muodostuneet useammasta pienemmästä saaresta. Sen sijaan [[Nanumaga]], [[Niulakita]] ja [[Niutao]] ovat vain yksittäisiä korallisaaria. Yhteensä Tuvalulla on 129 saarta. Jokaista saarta ympäröi [[koralliriutta]] ja jokaisella saarella on [[laguuni]], joka on Funafutilla, Nanumealla, Nuilla, Nukufetaulla ja Nukulaelaella yhteydessä Tyyneenmereen.<ref name="stanley573">Stanley, s. 573.</ref> Saarista Niulakita oli asumaton ennen kuin sinne siirrettiin asukkaita Niutaolta vuonna 1949. Atolliketjun pituus päästä päähän on noin 580 kilometriä. Atolleista väkirikkain on Funafuti, jolla asuu yli kolmannes koko Tuvalun väestöstä. Väkiluvultaan pienin atolli on Niulakita, jolla on 35 asukasta ([[2002]]).<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.citypopulation.de/Tuvalu.html | Nimeke=Tuvalu Atolls | Julkaisija=Citypopulation | Selite=Tuvalu 2002 Population & Housing Census Vol. 1 Analytical Report, 2005. | Tekijä =Thomas Brinkhoff | Kieli ={{en}} | Viitattu=1.10.2010}}</ref>
 
Tuvalulla ei ole hallinnollisia alueita. Valtion pääkaupungiksi ilmoitetaan lähteestä riippuen joko Funafuti (tärkein atolli), [[Fongafale]] (tärkein saari) tai [[Vaiaku]] (tärkein kylä). Kaikki hallinnolliset rakennukset sijaitsevat Vaiakussa.<ref name="cia" /> Tuvalun nimi tulee kahdeksasta alkujaan asutusta atollista, sillä Tuvalu tarkoittaa [[Tuvalun kieli|tuvaluksi]] "kahdeksaa saarta".<ref>Cole, s. 520</ref>
Rivi 70:
 
=== Ilmasto ja merenpinnan nousu ===
[[Tiedosto:Tuvalu Funafuti atoll beach.jpg|thumb|250px|Ranta Funafuti-atollilla aurinkoisena päivänä.]]
Tuvalu sijaitsee [[trooppinen vyöhyke|trooppisella vyöhykkeellä]]. [[Pasaatituuli|Pasaatituulet]] ovat saarilla varsin tavallisia. [[Sadekausi]] kestää marraskuusta maaliskuuhun.<ref name="cia" /> Vuoden keskilämpötila on noin 30 &nbsp;°C. Lämpötilan vaihtelu on pientä, vaikka sää onkin maaliskuusta lokakuulle keskimäärin hieman viileämpi. [[Taifuuni]]t ovat Tuvalulla harvinaisia, sillä saaret sijaitsevat niiden pääasiallisen esiintymisalueen ulkopuolella. Vakavia taifuuneja on saarille iskenyt vuosina 1894, 1972 ja 1990.<ref name="geography">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.thecommonwealth.org/YearbookInternal/139426/geography/ | Nimeke =Tuvalu - Geography | Julkaisija =Commonwealth Secretariat | Viitattu =12.10.2010| Kieli ={{en}}}}</ref> Maaliskuun 1997 ja huhtikuun 1998 välisenä aikana Tuvalulle iski poikkeuksellisesti kolme taifuunia (Gavin, Hina ja Keli). Keskimääräinen sademäärä Tuvalulla on 3&nbsp;000 mm vuodessa, mutta eteläisimmillä saarilla sataa hieman tätä enemmän. Funafutin atollilla vuotuinen sademäärä on tavallisesti noin 3&nbsp;500 mm. Sademäärä vaihtelee merkittävästi vuosittain ja myös eri saarten välillä.<ref name="stanley573"/><ref name="cole523">Cole ym., s. 523</ref>
 
Koska Tuvalu sijaitsee korkeimmillaankin vain noin viisi metriä merenpinnan yläpuolella, saaret ovat [[merenpinnan nousu]]n takia uhassa joutua kokonaisuudessaan veden alle. Tuvalulla tehtyjen mittausten mukaan merenpinta alueella on noussut 2000-luvulla 5 millimetriä vuodessa. Tropiikin merien lämpölaajenemisen takia merenpinta on noussut kolme millimetriä maapallon keskiarvoa enemmän. Sen lisäksi, että nouseva meri peittää osia atolleista, se lisää eroosiota ja huokoiseen maahan imeytyvä merivesi pilaa maanviljelysmaata.<ref name="KEPA">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.kepa.fi/kumppani/arkisto/2008_1/6164/ | Nimeke= Tuvalu - 2000-luvun Atlantis |Tekijä = Tommila, Paula| Ajankohta = 3.1.2008| Julkaisija = Kepa Kumppani| Viitattu=12.10.2010}}</ref> On arvioitu, että merenpinta nousee jopa metrin vuoteen 2100 mennessä. Tämä tekisi Tuvalusta asuinkelvottoman.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.independent.co.uk/environment/climate-change/sea-levels-rising-twice-as-fast-as-predicted-1642087.html | Nimeke=Sea levels rising twice as fast as predicted | Tekijä = McCarthy, Michael| Julkaisu = independent.co.uk| Ajankohta= 11.3.2009| Julkaisija=The Independent| Kieli = {{en}} | Viitattu=3.10.2010}}</ref>
 
=== Eläimistö ja kasvisto ===
Tuvalulla elää luonnossa mm.muun muassa [[rottaRotat|rottia]], [[kilpikonnaKilpikonnat|kilpikonnia]], [[lintuLinnut|lintuja]]ja, [[hyönteinenHyönteiset|hyönteisiä]], [[sammakkoSammakot|sammakkoja]]ja, [[taskurapuTaskuravut|taskurapuja]]ja ja [[sisiliskoSisiliskot|sisiliskoja]]ja. Tuvalua ympäröivän merialueen [[kala]]kanta on runsas, siihen kuuluu yli 350 lajia. Alkuperäisiä lintulajeja on 38, mutta alkuperäisiä maanisäkkäitä ei ole yhtään.<ref name="UNCCD"/>
 
Kotieläiminä Tuvalulla kasvatetaan muiden muassa [[koira|koiria]] ja [[kissa|kissoja]]. [[1800-luku|1800-luvulla]] Tuvalulle tuotiin ulkomailta [[sika|sikoja]] ja [[siipikarja]]a. Siat ovat yleisiä, ja vuonna 2007 niitä laskettiin olevan saarilla yhteensä noin 13&nbsp;600. Tuvalulle on myös tuotu [[Fidži]]ltä [[vuohi]]a.<ref name="pasture"/>
 
[[Kookospalmu]]t muodostavat suuren osan saarten kasvillisuudesta. Niiden aluskasvillisuudesta papujen sukulainen ''[[Vigna marina]]'' ja [[mykerökukkaismaiset|mykerökukkaiset]] ''[[Scaevola]]''-suvun kasvit sopivat rehuksi, ja paikoin vuohet ovat syöneet ne kokonaan. Saarella kasvaa myös [[Leipäpuu|leipäpuita]], joiden lehdet kelpaavat myös rehuksi.<ref name=pasture/> [[Mangrove]]a esiintyy hiukan viidellä saarella, yhteensä noin 40 hehtaaria.<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.wetlands.org/RSIS/WKBASE/OceaniaDir/Tuvalu.htm| Nimeke= Tuvalu| Julkaisu = A Directory of Wetlands in Oceania| Julkaisija = Wetlands International| Viitattu=12.10.2010}}</ref> kaikkiaan Tuvalulla kasvaa noin 200 kasvilajia, joista kaikki paitsi noin 50 lajia ovat tulokaslajeja.<ref name="UNCCD">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.unccd.int/cop/reports/asia/national/2000/tuvalu-eng.pdf | Nimeke= First National Report for Tuvalu | Ajankohta= 2000| Julkaisija = Ministry of Natural Resources & Environment| Kieli = {{en}}| Viitattu=1.10.2010}}</ref> Monet puulajit, joita on perinteisesti käytetty esimerkiksi [[kanootti]]en rakentamiseen, ovat harvinaistumassa.<ref name="cole523"/>
Rivi 88:
Tuvalu asutettiin ensimmäisellä vuosituhannella ennen ajanlaskumme alkua. Alkuperäisten asukkaiden uskotaan tulleen suurimmilta osin [[Samoa]]lta, mutta myös [[Tonga]]lta ja [[Uvea]]lta. [[Nui]]n atollin asukkaat tulivat kuitenkin [[Kiribati]]lta, mistä on merkkinä muun muassa siellä puhuttu [[kiribatin kieli]].<ref name="brief1">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tuvaluislands.com/history.htm| Nimeke = A Brief History of Tuvalu| Selite = s. 1| Julkaisu = Tuvalu Online| Viitattu = 1.10.2010| Kieli = {{en}}}}</ref> Tuvalun varhaisen historian aikana kullakin saarella oli oma johtajansa, ''[[aliki]]''.<ref>McKinnon, s. 537.</ref>
 
[[Eurooppa]]laisista ensimmäisenä Tuvalulle saapui [[espanja]]lainen [[Álvaro de Mendaña de Neira]] 16. tammikuuta 1568, jolloin hän näki [[Nui]]n saaren ''Capitana''-laivaltaan. Toisella matkallaan Mendaña de Neir löysi löydettiin [[Niulakita]]n 29. elokuuta 1595. Tämän jälkeen eurooppalaiset eivät käyneet Tuvalulla lähes kahteen vuosisataan, kunnes espanjalainen [[Francisco Antonio Mourelle]] kävi saarilla vuonna 1781. Hän löysi ensimmäisenä eurooppalaisena [[Nanumanga]]n atollin. Kapteeni Arent de Peyster löysi vuonna 1819 [[Funafuti]]n ja [[Nukufetau]]n atollit. Hän nimesi Funafutin [[Edward Ellice]]n mukaan Ellicen ryhmäksi. Myöhemmin A. G. Findlay alkoi käyttää koko saariryhmästä nimeä Ellicesaaret. Viimeisinä saarina löytyivät vuonna 1821 [[Nukulaelae]] ja vuonna [[1825]] [[Niutao]] sekä [[Vaitupu]].<ref name="brief1"/>
 
Vuosien 1850–1875 eurooppalaiset veivät saarilta [[orjaOrjuus|orjia]] [[plantaasi|plantaaseille]] [[Fidži]]in ja [[Queensland]]iin. Saarten asukaslukua pienensi radikaalisti myös eurooppalaisten tuomat taudit. [[Peru]]laiset orjakauppiaat veivät vuonna 1863 Perun [[guano]]kaivoksille noin 400 tuvalulaista, lähinnä Funafutilta ja Nukulaelaelta, joiden asukkaista kaksi kolmasosaa kaapattiin.<ref name="timeline">{{Verkkoviite | Osoite = http://news.bbc.co.uk/2/hi/asia-pacific/country_profiles/2966432.stm| Nimeke = Timeline: Tuvalu| Julkaisu = BBC News|Ajankohta = 4.3.2010| Julkaisija = BBC| Viitattu = 30.9.2010| Kieli = {{en}}}}</ref> Tuvalulaisten käännyttäminen [[kristinusko|kristityiksi]] aloitettiin 1800-luvun lopulla. Vuonna 1861 Nukulaelaen atollille eksyi [[Manihiki]]ltä, [[Cookinsaaret|Cookinsaarilta]] [[London Missionary Society|Lontoon lähetyssaarnaajaseuran]] kannattajia. Vuonna 1865 saarille lähetettiin samoalaisia pastoreita. Tuvalulaiset omaksuivat uuden uskonnon nopeasti. Kristinusko on siitä lähtien ollut Tuvalun valtauskonto.<ref name="brief1"/>
 
[[Tiedosto:Tuvalu costume.jpg|200px|left|thumb|Alfred T. Agaten piirtämä tuvalulainen mies perinteisessä puvussa (1841)]]
Rivi 137:
=== Talous ===
 
Tuvalulla ei ole juuri luonnonvaroja lukuun ottamatta [[kala]]a, joten sen talous pohjautuu pitkälti ulkomaiseen apuun.<ref name="cia" /> Sen pääelinkeino onkin [[kalastus]]. Maassa kalastetaan erityisesti tonnikalaa ja [[kilpikonnaKilpikonnat|kilpikonnia]]. Vuosi 2009 oli tonnikalankalastuksen ennätysvuosi: saalis oli lähes 67&nbsp;000 tonnia. Siitä 515 tonnia saatiin pitkälläsiimalla, loput nuottakalastuksella. Samana vuonna Tuvalu rekisteröi ensimmäisen oman nuottakalastusaluksensa. Se myy lisenssejä muiden maiden aluksille. Yhdysvaltalaiset, uusseelantilaisetuusiseelantilaiset ja korealaiset alukset pyydystävät edelleen suurimman osan Tuvalun vesien kalansaaliista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.wcpfc.int/system/files/documents/meetings/scientific-committee/6th-regular-session/annual-report-part-i/WCPFC-SC6-2010-AR-CCM-25_TUVALU.pdf | Nimeke=Annual Report Tuvalu 2010 | Julkaisija = Western and Central Pacific Fisheries Commission| Kieli = {{en}} | Viitattu=3.10.2010}}</ref>
 
Kalastuksen lisäksi maatalous tuottaa [[kopra]]a vientiin, ja maa saa tuloja myös [[turismi]]sta. Lisäksi valtio saa vientituloja postimerkkien ja kolikoiden myynnistä.<ref name="usstate"/> Tuvalussa käy vuosittain noin tuhat turistia.<ref name="cia" /> Omavaraismaatalouden on arvioitu työllistävän noin 70 prosenttia tuvalulaisista, ja vain noin yksi kolmasosa työvoimasta on varsinaisessa palkkatyössä. Vain hallituksen töissä on vakaa palkka, ja lähes 70 prosenttia työssäkäyvistä onkin palvelualoilla. Noin 900–1000 tuvalulaista työskentelee merenkävijöinä, ja [[Aasian kehityspankki|Aasian kehityspankin]] arvion mukaan parhaimmillaan 15 prosenttia Tuvalun miehistä oli ulkomailla merenkävijöinä, joiden rahalähetykset muodostavat merkittävän osan valtion tuloista.<ref name="usstate"/>
Rivi 143:
Tuvalulla turistien määrää vähentää muun muassa saarten syrjäinen sijainti. Yhteensä saarilla käy noin tuhat vierailijaa vuodessa.<ref>McKinnon, s. 543</ref> Saarten ainoa hotelli on [[Funafuti]]lla sijaitseva [[Vaiaku Lagi Hotel]].<ref>Cole, 531</ref> Sen omistaa Tuvalun hallitus. Lisäksi saarilla on vierasmajoja.<ref>Cole, s. 528</ref> Tuvalulla turisteille terveysriskeinä ovat esimerkiksi [[kolera]], [[dengue-kuume]] ja [[tuberkuloosi]]. Alueelle matkustettaessa on yleensä järkevää ottaa esimerkiksi [[hepatiitti A]] -rokote.<ref name="wd">{{Verkkoviite | Osoite= http://www.wrongdiagnosis.com/travel-health/tuvalu.htm| Nimeke= Tuvalu : Travel Health| Julkaisu = WrongDiagnosis.com| Julkaisija = Health Grades Inc| Viitattu= 12.10.2010| Kieli = {{en}}}}</ref> Ainoa sairaala sijaitsee Funafutilla. Tuvalulla ei ole juuri turistinähtävyyksiä. Monet turistit tulevat [[sukellus|sukeltamaan]]; tärkeimpiä kohteita ovat Funafutin laguuni ja kuuden pikkusaaren muodostama Funafutin luonnonsuojelualue.<ref name="pure"/> Muita turistien suosimia kohteita ovat kansallinen kirjasto ja naisten käsityökeskus, jotka molemmat sijaitsevat Funafutilla, sekä Nanumean kirkontorni, josta on hienot näköalat.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.tuvalu.southpacific.org/ | Nimeke=Tuvalu | Julkaisu =Moon Handbooks South Pacific | Tekijä =David Stanley | Kieli ={{en}} | Viitattu=2.10.2010}}</ref>
 
Vuonna 1987 [[Australia]]n, [[Uusi-Seelanti|Uuden-Seelannin]] ja [[Yhdistynyt kuningaskunta|Yhdistyneen kuningaskunnan]] perustama [[Tuvalu Trust Fund]] -säätiö, jota tukevat myös [[Japani]] ja [[Korean tasavalta|Etelä-Korea]], antaa Tuvalulle vuosittain merkittäviä rahasummia.<ref name="cia" /> Hyvien sijoitusten ansiosta säätiön varallisuus on noussut alkuperäisestä 17 miljoonasta vuoteen 1999 mennessä yli 35 miljoonaan dollariin.<ref name="cia" /> Myös [[Yhdysvallat]] on Tuvalulle tärkeä taloudellinen tukija: vuonna 1988 sovitun kalastuslaitoksille myönnettävän tuen määrä oli yhdeksän miljoonaa dollaria vuonna 1999, ja summan odotetaan edelleen kasvavan.<ref name="cia" /> Hallitus on tehnyt sosiaalisia uudistuksia sekä pienentänyt julkista sektoria yksityistämisellä ja henkilökunnan leikkauksilla vähentääkseen riippuvuutta ulkomaisesta tuesta.
 
Vuonna 1998 Tuvalu alkoi kerätä voittoja suuntanumeronsa käytöstä maksullisiin puhelinnumeroihin ja vuonna 2000 [[.tv]]-verkkotunnuksen vuokraamisesta.<ref name="timeline"/> Verkkotunnuksestaan maa sai 50 miljoonaa dollaria, josta se tienaa arviolta miljoonan vuosittain.<ref name="group4269"/> Vuokrasopimus tehtiin 12 vuodeksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://archives.cnn.com/2000/TECH/computing/05/08/tuvalu.domain.idg/| Nimeke = Island at the center of the domain-name storm| Tekijä = Sprenger, Polly| Julkaisu = CNN.com|Ajankohta = 8.5.2000| Julkaisija = CNN| Viitattu = 2.10.2010| Kieli = {{en}}}}</ref> Puhelinten suuntanumeron 688 käyttäminen maksullisiin seksilinjoihin väheni maan kristityn kansanosan vastustuksen takia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.independent.co.uk/news/world/australasia/internet-domain-riches-fail-to-arrive-in-tuvalu-2029221.html | Nimeke=Internet domain riches fail to arrive in Tuvalu | Julkaisija=The Independent | Viitattu = 2.10.2010| Kieli = {{en}}}}</ref>
Rivi 227:
=== Taide ===
==== Käsityöt ====
Tuvalulla yleinen taiteen muoto ovat käsityöt, kuten viuhkat, matot, korit, kaulakorut, puuleikkaukset ja ongenkoukut. Käsitöitä myydään esimerkiksi Naisten käsityökeskuksesta (''Women'sWomen’s Handicraft Centre'') lähellä [[Funafutin kansainvälinen lentokenttälentoasema|Funafutin kansainvälistä lentokenttäälentoasemaa]]. Käsitöitä myydään Tuvalulta myös ulkomaille.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.janeresture.com/tuvalu/tuvalu.html | Nimeke=Tuvalu | Julkaisija =Jane Resture | Kieli ={{en}} | Viitattu=2.10.2010}}</ref>
 
Erityisesti ''pandalus''-mattojen tekeminen on tunnettua. Niistä tehdään seremonia-, istuma- ja nukkumismattoja. Seremoniallisten mattojen valmistaminen on usein kilpailuhenkistä, minkä ansiosta ne ovat mielikuvituksellisesti ja värikkäästi koristeltuja. Istumamattojen tekemiseen menee noin viikko ja nukkumismattojen valmistamiseen 5–10 viikkoa.<ref>Cole ym., s. 524</ref>
 
==== Musiikki ja tanssit ====
[[Tiedosto:Pate Drum.JPG|thumb|225px|[[Samoa]]lla tehty ''[[pātē]]'' ja sen soittamiseen käytetyt ''kautat''.]]
Tuvalulainen musiikki on pääasiassa [[polyfonia|polyfonista]] [[kuoro]]laulua. Perinteisten tuvalulaisten tyylien lisäksi maahan on tullut todennäköisesti [[Samoa]]lta tyyli, jossa laulusolisti aluksi laulaa melodian viisisävelisellä asteikolla ja kuoro jatkaa laulamalla eri melodian, ja eurooppalaisperäinen neljäosainen [[homofonia]].<ref>MacLean, s. 188</ref> Ennen eurooppalaisia kontakteja tuvalulaisessa musiikissa keskeinen asema oli myös yksiäänisellä puhelaululla. Yksi tuvalulaisista musiikin tyylilajeista on ''kupu'', joka on tavallisesti hautajaisissa laulettu laulu. Laulujen säveltäjiä on Tuvalulla perinteisesti pidetty suuressa arvossa. Heiltä tilattiin lauluja erityisten tapahtumien muistoksi.<ref name="janesd"/>
 
Rivi 256:
[[Tuvalun vaakuna]] otettiin käyttöön vuonna 1976. Siinä on perinteinen kokoontumisiin käytetty talo ja aaltokuvioita osoittamassa meren merkitystä saarille. Vaakunakilven reunuksessa on [[banaanit|banaaninlehtiä]] ja [[simpukka|simpukoita]], kumpaakin kahdeksan kappaletta, ja ne edustavat rikasta kasvistoa ja merenelämää. Vaakunan alla on maan motto.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ngw.nl/int/oce/tv-nat.htm| Nimeke = National Coat of arms of Tuvalu| Julkaisu = Heraldry of the World| Viitattu = 3.2.2011| Kieli ={{en}}}}</ref>
 
Tuvalun [[kansallislaulu]] on ''[[Tuvalu mo te Atua]]'' (''Tuvalu Jumalan puolesta''), jonka sävelsi ja sanoitti Afaese Manoa (s. [[1942]]). Laulun nimi on myös Tuvalun kansallinen motto.<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.nationalanthems.info/tv.htm| Nimeke= Tuvalu| Julkaisija = nationalanthems.info| Kieli = {{en}} | Viitattu=11.10.2010}}</ref>
 
=== Ruokakulttuuri ===
Rivi 264:
 
=== Päihdekulttuuri ===
[[Alkoholijuoma|Alkoholi]]juomien nauttiminen oli Tuvalulla ja muualla [[Oseania]]ssa pitkään verrattain harvinaista, mutta on viime aikoina yleistynyt. Nykyään 22,2&nbsp;% Tuvalun väestöstä arvellaan käyttävän alkoholia.{{Lähde}} [[Tupakointi]] on vielä yleisempää: [[WHOMaailman terveysjärjestö|WHO:n]] mukaan 37,9&nbsp;% yli 15-vuotiaista tuvalulaisista tupakoi. Sekä tupakan että alkoholin käyttö on yleisempää miesten kuin naisten keskuudessa. Tuvalulaisista miehistä 54,6&nbsp;% tupakoi ja naisista 22,7&nbsp;%.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.who.int/tobacco/mpower/2009/Appendix_VIII-table_1.pdf| Nimeke = WHO Report on the Global Tobacco Epidemic, 2009: Appendix VIII - Table 1| Tiedostomuoto = pdf| Selite = s. 14| Julkaisija = WHO| Viitattu = 12.10.2010| Kieli ={{en}}}}</ref> [[päihde|Muut päihte]]et ovat Tuvalulla laittomia, eikä niiden käytön levinneisyydestä maassa ole tietoa.
 
Tuvalulla on prosentuaalisesti – [[Libanon]]in, [[Guinea]]n, [[Nauru]]n, [[Kiribati]]n, [[Bulgaria]]n ja [[Lesotho]]n jälkeen – seitsemänneksi eniten tupakoitsijoita koko maailmassa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.csmonitor.com/World/Global-News/2010/0531/World-No-Tobacco-Day-Which-countries-smoke-the-most | Nimeke= What nations smoke the most? | Tekijä =WHO | Julkaisija =Christian Science Monitor | Julkaisu =World No Tobacco Day: Which countries smoke the most? | Ajankohta =31.5.2010 | Kieli ={{en}} | Viitattu=2.10.2010}}</ref>
Rivi 328:
Tuvalun kansallisurheilulaji on kahdessa joukkueessa pelattava pallopeli [[te ano]], jonka nimi tarkoittaa suoraan suomennettuna palloa. Länsimaisista urheilulajeista te ano on lähimpänä [[lentopallo]]a. Te anon lisäksi Tuvalulla pelataan muun muassa [[kilikiti]]-nimistä versiota [[kriketti|kriketistä]].<ref name="pure">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.puretravel.com/Guide/Oceania/Polynesia/tuvalu | Nimeke =Tuvalu | Julkaisija =Pure Travel | Kieli ={{en}} | Viitattu=2.10.2010}}</ref> Maassa järjestetään myös [[jalkapallo]]- ja lentopallokilpailuja.
 
Tuvalu ei ole [[Kansainvälinen jalkapalloliitto|kansainvälisen jalkapalloliiton [[FIFAFIFAn]]n jäsen. Maa osallistui olympialaisiin ensi kertaa [[Kesäolympialaiset 2008|Pekingissä 2008]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.sports-reference.com/olympics/countries/TUV/| Nimeke = Tuvalu | Julkaisu = Sports-Reference.com| Julkaisija = Sports Reference LLC| Ajankohta = 12.10.2010| Kieli = {{en}}}}</ref> Kilpailemassa olivat juoksijat [[Okilani Tinilau]] ja [[Asenate Manoa]] sekä painonnostaja [[Logona Esau]]. Tuvalun lipunkantajana toimi Logona Esau. Mitaleja ei tullut.<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.sports-reference.com/olympics/countries/TUV/summer/2008/| Nimeke = Tuvalu at the 2008 Beijing Summer Games| Julkaisu = Sports-Reference.com| Julkaisija = Sports Reference LLC| Viitattu = 12.10.2010| Kieli = {{en}}}}</ref> [[Kansainyhteisön kisat|Kansainyhteisön kisoihin]] maa on osallistunut vuodesta 1998 lähtien.<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.espnstar.com/other-sports/cwg/nations/| Nimeke = Commonwealth Nations| Julkaisu = ESPN STAR Sports| Viitattu = 12.10.2010| Kieli = {{en}}}}</ref>
 
Tuvalun ainoan lentokentän [[kiitotie]] toimii myös maan tärkeimpänä jalkapallokenttänä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www1.iwon.com/travel/travelguide/attractions/0,20310,pacific-548,00.html| Nimeke = Attractions| Julkaisu = iWON Travel Guide| Viitattu = 12.10.2010| Kieli = {{en}}}}</ref>
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Tuvalu”